Tämän viikon ruokaostokset tekivät n. 30 €, eli tarkalleen 32, 60 €.
Ensin ostokset läpi, sitten eri perunapussien vertailua, ajatuksia ruuan varastoimisesta pahanpäivän varalle, ja uusi säästövinkki tai havainto lehtikaalin ostamiseen liittyen.
Minulle se oli ainakin uusi havainto, jonka tein vasta tänä keväänä. Jollekin se voi olla tuttukin idea jo.
Kuvassa noin 15 eurolla ruokaa.
Prismasta viikonloppuna 9,40 €
K-marketista hain tomaattimurskat ja kaurajuoman, yhteensä n.4,5 €.
Kurkut olivat jo alle euron / kilo, ja paljon muutakin siellä näki kivaa, joten olisi helposti voinut alkaa kahmimaan enemmänkin runsaudenpaljoutta kotiin.
Koitin hillitä ostosriemua, koska tiesin käyväni varmaan kaupungissa toisenakin päivänä.
Lisäksi piti ostaa koirille eväitä, enkä halunnut liikaa kantamuksia.
Kiva tulla kotiin, jos ei tarvitse autoa peruutella edestakas ja käydä takarontista kiskomassa tavaraa monta kertaa. Pääsisi kotiin kahta kassia kantaen.
10 kg säkki perunoita kyllä oli sellainen, että piti kantaa erikseen.
Raahaaminen palkitsee silti, koska voi jopa viikon olla rauhassa perunoiden puolesta.
Ihmettelin hetken, miksi perunaa menee tupla- ja melkein triplamäärät verrattuna kevääseen, mutta muistinkin että ostin silloin välillä 5 kg säkissä riisiä. Riisinkeittimen hajottua en ole enää syönyt riisiä.
Koirat eivät saaneet riisiä. 
Ostokset nro 2 eli Prismasta taas, n 12 £
Ei ollut tarkoitus ostaa mitään, mutta kun kerran ajoin ohi, kävin Prismassa. Kannatti. Siellä oli nimittäin perunat tarjouksessa. Olin ensin hipelöimässä sellaista 10 kilon säkkiä, että mahtuisikohan jo jääkaappin, vai joutuuko ongelmiin niiden kanssa.
Perunat on kuitenkin seuraava syy aina lähteä kauppaan, niin ajattelin että samalla ajolla tulisi.
Vilkaisin kuitenkin vielä selkäni taakse ja huomasin, että ne kahden kilon säkit jotka ovat monesti hivenen kalliimpia tai saman hintaisia kilohinnaltaan kuin se 10 kilon säkki, olivatkin nyt 0,99 € / pussi.
Sehän tarkoitti, että niiden kilohinta oli puoli euroa. Ostin niitä 6 pussia, eli 12 kg, ja ne tulivat maksamaan yhteensä 5,94. Säästö ei ollut mikään valtava summa, sen kymppikiloisen maksaessa vähän päälle 6 €.
Sain kuitenkin siis pari kiloa "kaupan päälle" verrattuna perustilanteeseen.
Lähikaupasta 10 kg maksaisi n. 8,5 €, joten niin tai näin, kyllä se aina vähäsen kannattaa perunassakin säästää, kerran se on se pääruoka nyt.
Jos säästää pari euroakin viikossa, sehän on kuukaudessa 8 euroa. Sillä rahalla saa 10 kiloa perunoita ja vaikka tertun banaaneita.
Kuitenkin näissä oli päiväystä, ja näitä pystyy tunkemaan eri puolelle jääkaappia näissä pusseissa, jolloin saan niitä enemmän mahtumaankin.
Ajattelin että on myös ihanaa, etteivät perunat ole multaisia, eikä niitä tarvitse kuoria.
Se oli väärin luultu. Keitin heti kahden kilon pussin, oikein nautin ettei tarvitse muuta kuin huuhtaista ja kaataa kattilaan.
Sitten kun aloin syömään, se maku tuli sieltä. Eli kuoret maistuivat homeiselle. En tiedä olisiko auttanut jokin etikka tai vahva harjapesu vai mikä. Puhtaat perunat joutuu nyt kuorimaan, kun taas multaperunoissa riittää pesu. Multaperunoissa ei ole sitä homeen makua tullut.
Ei se pari homekohtaa haittaisi muuten, mutta kun syön perunoita paljon ilman kastiketta ja suolaa, niin helposti korostuu sitten pienimmätkin makuvirheet. Mitä yksinkertaisemmin syö, sitä tärkeämpiä voivat olla yksityiskohdat.
Kuorin sitten, ei se mitään. Koirillehan joutuu kuitenkin osan aina kuorimaan.
Multaperunoita joutuu jynssäämään harjalla, että saa mullan pois. Toiset perunat joutuu kuorimaan että saa homeen maun pois, mutta niitä ei tarvitse jynssätä.
Vaivannäkö siis plus miinus nolla.
Multaperunat saattoivat olla samoilla päiväyksillä mitä ostin viimeksi, ja näin ollen ne mahdollisesti itävät jo siellä pussissa kenenkään tietämättä.
Muovipusseissa olevat perunat ovat tiiviisti pakattu isoihin laareihin. Kun sieltä ottaa perunapussin käteen, se on kylmä. Se on viileässä päässyt olemaan, eikä ole ehkä pukannut itua.
Muovipussin läpi myös näkee, millaisia perunat ovat. Kaikessa taas puolensa ja puolensa.
Aamulla rasioista löytyi vielä ruokia. Kokkaamaan joutuu kohta.
Hassu tapa tällainen, että illalla ottaa ruokaa ja sitä jää ehkä kolme ruokalusikallista rasiaan. Silti sinnikkäästi otan vain sen, mitä on nälkä, ja laitan sen vaivaisen muutaman lusikallisen vielä rasiassa takaisin jääkaappiin.
Mutta sitten aamulla huomaa, että niistä rasianpohjallisista kertyi se aamupala. Ei tarvitse laittaa heti mitään. Se mikä oli ensin järjetöntä, olikin järkevää taas.
Aamiaisena juuston kaltainen kastike, vihannesvokki tai -paistos, perunamuusia ja marjoja.
Monesti on vähemmän järkevää jättää enää sitä pikkuroipetta jäljelle, vaan vetää ääntä kohti mieluummin. Ei se ole kuin pari lusikallista. Pikku määrä rasian pohjalla on pilaantumisvaarassa.
Pitsaa tehdessä silti ne hiirulaisten kokoiset määrät vaikkapa pakasteherneitä, jotka on vielä kerran tungettu kaappiin eikä tyhjennetty reippaasti sitä koko pussia, ovatkin yhtäkkiä mahtava asia olla olemassa.
Ei tarvitse lähteä etsimään kaupasta pitsaan täytteitä, ja saa paljon erilaisia kotoakin kaivettua.
Myöskin vokkeja rakentaessa pikku kourallinen maisseja piristää yhtäkkiä vaikka kuinka paljon.
Eli ollako hamsteri ja jättää pikku määrät aina jäljelle eikä ota kaikkia, vai ollako reipas ja kaataa koko pussi aina.
Tällaisia vekkuleita on vielä jäljellä viikonlopuksi. Teen kastiketta näistä osasta, kaalista taidan tehdä vokkia.
Kaadan koko purkit ja koko pussit, jatkan kastiketta vielä tomaattisoseella ja vedellä, ja ehkä jopa suurustan. Siitä oikeastaan tulee nyt se A-vitamiini ja kalsiumi- kastike, joka riittää pottujen kanssa koko viikonlopun.
Saatan näitä varten hakea tuoreen basilikankin, että tulee oikein maukas kastike.
Sitten käyn kaupassa ensi viikkoa varten, koska ei ole hyvä päästää kotihyllyjen saldoja totaalinollille. Jos tulee vaikka kipeäksi tai rahat loppuu, niin varastojen turvin ei tarvitse huolehtia kaupassa käynnistä.
Voi laittaa lapun postiluukkuun, että ei jakelua, puhelimen kiinni, viltin niskaan, ja niitä ostettuja ruokia ei kukaan voi pois enää ottaa.
Marjoja on vielä tämän verran.
Toisaalta liika hamstraaminen on siitä huono, että sitten menettää enemmän jonkin kämmin käydessä. Esimerkiksi pakastimen sulaessa, tai reissuunlähtiessä.
Lisäksi rahat eivät ole enää mobilisoitavissa niistä ruuista pois. Elintarvikkeita ei pysty oikein palauttelemaan kauppaan tarvitessaan varoja muuhun käyttöön.
Mahdollista kuvitteellista uhkaskenaariota varten on hyvä olla kuivattuja ja hyvin edullisia ruokia, koska niiden menettäminen ei satu sitten, ja ne todennäköisemmin säilyvät. Säilykkeitä voi syödä keittämättä.
Mutta edes kuivatut pavut eivät säily mielestäni vuosia kaapissa. Menevät pitkään säilytettyä sellaisiksi, etteivät keittämälläkään kypsy tai pehmene.
Kaipa sen varaston pitää kiertää, vaikka kyse olisikin "melkein ikuisesti" säilyvistä tuotteista.
Tässä myös uusi kokeilu vielä erikseen, eli pakastettu lehtikaali. Ruotsalaisia lehtikaalia, ja kilohinta oli 5,90 € Pussi maksoi 2,95 €
Tämä oli siis halvempi nyt, kuin se tuore lehtikaali. Sen kilohinta liikkui ainakin viimeksi 18 euron kieppeillä. Lisäksi tuoreessa voi olla se paksu lehtiruoti, jonka joutuu poistamaan.
Pakastetut voi syödä kokonaan kaikki.
Käyttötarkoituksesta riippuen, kannattaa siis aina tehdä vertailu, paljonko tuore maksaa verrattuna pakastettuun, jos on molempia tarjolla.
Tämä ei pilaannu pakastimessa, toisin kun se tuore saattaa kellastua nopeasti.
Tuoretta on ihana syödä, ja lehtikaalin pureskelu oli erityisen terveellistä verisuonien kannalta. Lisäksi en ole varma erittyykö näistä enää sulfarafaamia sinappijauheen kanssa.
Mutta yhtä kaikki, jos tässä ollaan jo melko terveellisiä muutenkin, voin edullisuuden mielelläni laittaa etusijalle. Hyviä kaalia nämä varmasti ovat.
Viime kuukauden, tai siis neljän viikon ajanjakson, ruokaostokset olivat n. 140 €. Tätä jaksoa on mennyt vasta viikko ja 30 eurolla selvittiin.
Tästä on hyvä taas jatkaa. Pitänee viikonloppuna tosiaan jotain hakea, kun saa jääkaappin tilaa. Tänään sieltä lähti pari kiloa perunoita kattilaan ja ne rasianpohjalliset. Menossa sinne on sitten kastike ja vokki, jahka saan tehtyä. Puuroakin voi keitellä.
Koirat painavat yhteensä 45 kiloa, itse painan 58 kiloa, eli yli sata kiloa porukkaa talossa. Koirat syövät perunaa vain muun ruokansa ohessa, mutta niille menevä perunamäärä selittää osittain, miksi yksin asuva ostaa yli 20 kiloa viikossa. Ja meneehän tuosta kuoria roskiin, sekä aina muutama itänyt tai vihertynyt. Ja sentään on vielä jääkaapissa jäljellä ensi viikollekin perunaa.
Seuraavat ruokaostokset 50 e, seuranta-ajalta heinäkuu 2.-9.2021
A-vitamiini ja kalsiumi, lehtikaali ja pakastekasvikset
Kastikeohje pitsaohjeen alla
Hei! Oletko seurannut sun proteiinin saantia? Aika vähän proteiininlähteitä kuitenkin käytössä.
VastaaPoistaHei! Kiitos kysymyksestä ja kommentista. Proteiinin suhteen olen syöttänyt välillä syömisiäni finelin ruokapäiväkirjaan. Näyttäisi olevan vaikea luoda tilannetta, jossa saadessani riittävästi kaloreita itselleni,proteiinin saantini jäisi esimerkiksi alle 60 -70 grammaan päivässä. Jos syön tarpeeksi kaloreita, pitäisi siis saada tarpeeksi proteiinia.
PoistaKäytän linssejä ja herneitä ja muita jonkin verran. Esimerkiksi 2 kg kuorittuja keitettyjä perunoita sisältää 37,6 g proteiinia. Desissä kaurahiutaleita on 5,4 g, kahdessa desissä siis 10,8g, jne. Kaikki marjat ja vihannekset päälle.
Voi tulla jopa yli 70 grammaa proteiinia päivässä. Eli ilmeisesti ei edes haittaa, vaikken jaksaisi ihan kahta kiloa perunoita, kun sitä proteiinia on vähän kaikessa mitä syö.
Proteiinin tarve varmasti vaihtelee tilanteen ja aktiivisuuden mukaan. Paljon liikkuvana joutuisin varmasti syömään enemmän, ja ehkä käyttämään keskitetympiä energianlähteitä kuten pavut, saadakseni tarpeeksi kaloreita ja sitä myötä proteiiniakin.