WFPB - Pitsapohja - Rasvaton, täysjyvä, vegaaninen - päällä juustokastikkeen kaltainen kastike

Tässä pitsapohjassa on grahamvehnäjauhoa ja vettä. Laitoin myös ripaukset suolaa ja sokeria. 

Kokeillaan tehdä pitsalle vielä juuston näköinen kastikekin. 

Tähän ei tule hiivaa. Jos haluat kohottaa taikinan hiivalla, siihen löytyy ohje täältä.

Vegepitsan moni jo tunteekin, mutta nyt teen pitsan ilman juustoa,  vähäsuolaisena ja ilman lisättyä rasvaa tai pähkinäkastiketta.

Uuni kuumennetaan 200 C asteiseksi

Mittasin  pitsapohjaa varten noin 2 - 2,5 desiä grahamjauhoja. Vettä laitoin 1 - 1,5 desiä. Laitoin myös ripaukset suolaa ja sokeria taikinaan. Jauhoja 2 osaa, vettä 1 osa.

Vettä lisätään alussa että sekoittaminen helpottuu, jauhoja lisätään pitkin matkaa jotta saavutetaan toivottu lopputulos, eli kumimainen taikinapallo.

Sekoitetaan jauhot ja vesi sekaisin, ja aletaan vaivaamaan taikinaa käsillä. Tarkoitus on saada aikaiseksi kumimainen pallero, joka ei tartu enää kulhoon eikä käsiin. Vaivatessa ja pyöritellessä voi lisätä tarpeen mukaan jauhoja lisää.

Kun pallero on saatu aikaiseksi, jätetään se lepäämään hetkeksi ja siirrytään pitsatäytteiden kimppuun.

Valitsin täytteet sen mukaan, mitä sattui kaapeista löytymään.

Papuja, kikherneitä, sieniä, paprikasuikaleita, tomaattia ja ananasmurskaa. Pakastinta penkomalla löysin vielä maissiakin.

Tähän sopisivat hyvin kesäkurpitsa, kaikki tölkkipavut jotka ovat mehevän suolaisiakin, sekä vaikkapa pitkät vihreät pavut.

Sulatin mikrossa jäiset pavut. Pitsaa paistetaan 200-asteisessa uunissa niin lyhyen aikaa, että voi olla kiva jos täytteet ovat jo valmiiksi vähän sulaneita ja ehtivät paistua.

Puristin ananasmurskasta nesteitä pois. Samoin tomaatista. Ongelma joka on toistunut monesti tehdessäni tätä pitsaa, on liian märät täytteet. 

Kun täytteet ovat enimmäkseen kasviksia, niistä alkaa irrota nestettä ja tuloksena voi olla keskeltä märkä pitsa, jossa on kovat reunat. Ylimääräisiä nesteitä voi helposti kerääntyä, jos ei niitä rajoita.

Toiseksi ongelmaksi voi muodostua mauttomuus. Siksi paistoin sieniä pannulla vähän etukäteen, jotta ne tiivistyisivät ja muuttuisivat maukkaammiksi. 

Laitan myös pieneksi silputtua sientä paljon. Isot sienet jäävät valkoisiksi usein. Tölkkisieniä käytän myös joskus, ja vaikka molempia.

Heitin hetken mielijohteesta myös tomaatteja pannulle, ajatuksena esikypsyttää niitäkin. 

Tomaateista alkoi kuitenkin irrota niin paljon nestettä, että se siitä sienien paistamisesta, ja ne alkoivat kellua tomaattinesteessä paistumisen sijaan.

Tämä saattoi aivan hyvin olla täysin turha välivaihe. Mutta joskus on käynyt niin, että pohja on paistunut, ja sitten on raaka tomaatti siinä päällä.

Pitsakastikkeeksi laitoin tomaattisosetta jota ohensin vedellä, sekä lorauksen ketsuppia. Ripottelin myös kuivattua oreganoa ja basilikaa kastikkeen sekaan. Pitsan paistuessa uunissa keittiö alkoi tuoksua pitserialle oreganon ansiosta.

Laitoin taikinapallon leivinpaperin päälle uunipellille, ja aloin muotoilla siitä pyöreää lättyä.

Laitoin lisää jauhoa päälle heti, jos taikina alkoi tarttua käsiin tai leivinpaperiin. Pitämällä sen hyvin jauhotettuna sekä alta että päältä, sitä oli hyvä pyöritellä ja venyttää leivinpaperia vasten.

Aika ohuen tästä sai, kun aina venytti lisää. Kärsivällisesti piti edetä, ettei tule liikaa koloja ja repeämiä. Kivan kokoinen yhden hengen pitsa siitä tuli.

Laitoin täytteet päälle ja pitsan uuniin. 

Maissia lipsahti aika paljon, mutta tulipahan ainakin iloisen värinen pitsa. Laitoin paljon sienisilppua ja  papuja, koska niissä se paras maku on tämän pitsan kannalta.

Yllättävän nopeaa se paistui valmiiksi. Olen monesti aiemmin antanut sen olla liian kauan, ja käräyttänyt ohuet reunat turhan tummiksi. 

Tällä kertaa avasin uuniluukun ja kokeilin sitä reunoista kädellä jo 10-12 minuutin jälkeen. Se tuntui jo valmiilta ja otin pois.

Kellon ajastuksen unohdin käynnistää, joten en ole varma menikö siinä 10 minuuttia. Sitähän kannattaa tarkkailla joka tapauksessa, koska uunikin voi lämmetä epätasaisesti.

Tein sille kastikkeenkin siltä varalta, että se olisi liian kuivaa. Tämän olisi voinut lisätä jo ennen uuniin laittamista, mutta sen voi lisätä jälkikäteenkin. Kaikki eivät tästä edes tykkää, joten kannattaa kokeilla millaista tulee. Kastikkeessa tarvitaan sauvasekoitinta, mikäli ei ole muusannut kikherneitä valmiiksi hummuksen muotoon.

Tähän laitoin 

3 rkl ravintohiivaa,

2 dl vettä, 

2 rkl ketsuppia tai tomaattisosetta, 

2 rkl grahamvehnäjauhoa, 

ja puolikkaan sitruunan mehun.

Vispasin aineet sekaisin kylmään veteen. Kikherneet sulatin pakkasesta ja lisäsin vielä ne myöhemmin.

Lisäksi sinappijauhetta ja kurkumaa. Kurkuma värjää tämän kastikkeen keltaiseksi, jolloin siitä tulee se juustomainen ulkonäkö. Lisäksi kastike hyytyy, koska se suurustuu grahamjauholla.

Laitoin sinappijauhetta ja kurkumaa teelusikan kärjelliset. 1/4 teelusikalliset siis.

Jos on sen verran suolan ystävä vielä, tai jos ei satu olemaan sinappijauhetta, voi käyttää ruokalusikalliset tavallista sinappia ja ketsuppia. Antaa makua ainakin lisää.

Lisätään kikherneitä sopiva määrä, ehkä pari - kolme desiä, ja muusataan ne.

Alkuperäisessä reseptissä, joka oli Dr Esselstynin kirjassa, käytettiin tahinitonta hummusta, johon oli resepti kirjassakin. Kikhernetahnaa siis. Sulatin tällä kertaa vain kikherneitä pakastimesta ja hienonsin ne kastikkeeseen sauvasekoittimella.

Alkuperäisessä oli muutakin, mitä en nyt laittanut, kuten valkosipuli- ja sipulijauhetta. Sille joka tykkää käyttää, ne ovat varmasti hyvä lisä.

Kastiketta keitellään miedolla lämmöllä samalla sekoittaen, kunnes se alkaa paksuuntua ja muuntua venyvämmäksi. Pohjaan sitä ei kannata polttaa, joten vettäkin voi välillä lisätä tipan.

Tarkoitus on kuitenkin että se paksuuntuu, ja sen se kyllä tekee. Varsinkin jäähdyttyään siitä tulee melko hyytelömäistä tai kiinteää. Sitä voi sitten käyttää leivän päällä ja mihin tahansa, jos tarvitsee kastiketta. 

Mikäli sitä jää paljon yli, tai ei maistu, niin loput voikin kaataa vaikka seuraavan kastikkeen tai keiton  mausteeksi.

Pitsaa oli helpointa leikata saksilla. 

Hyvää ruokahalua! Hyvää oli.

Hyvä puoli tässä pitsassa on se, että tämä ei sisällä mitään aineksia, joiden takia tätä ei voisi syödä vaikka joka päivä. Tietysti jauhot ja leivät ovat aina kaloritiheämpiä, kuin vaikkapa kokonaiset keitetyt perunat, mutta jos syö paljon vihanneksiakin, niin mikä ettei tämä voisi olla vaikka vakioaamiainen.

Alun perin opin tekemään tämän pitsapohjan Mic The Veganin videolta.

Juustoresepti oli kirjassa Dr. Caldwell Esselstyn Prevent and Reverse Heart Disease josta muokkasin sen omaksi versiokseni.

Kastike purkissa, vegejuustokastike moneen käyttöön

Well Your World - Video jossa aiheena juustokastikkeet ilman pähkinöitä.