WFPB - Paistetut perunat - Kurkku ja riisiviinietikka - Rasvaton pyttipannu

Tänään paistetaan perunoita pannulla. 

Pelastetaan paistamalla ruuaksi myös tuorekurkun nysä, joka oli jäänyt jääkaappiin unohduksiin.

Maustetaan kurkut riisiviinietikalla ja tarkastellaan maustekastikkeiden suolapitoisuuksia.

Lopuksi juttua rasvattomasta paistamisesta.

Paistamiseen en käytä öljyä tai muuta rasvaa. Ihan kivasti perunat ruskistuivat kuitenkin. 

Osa väristä tulee paprikasta.

Maustoin keitetyt ja kuutoidut perunat mustapippurilla ja jauhetulla paprikalla.

Grillausmaustesekoitus on myös hyvä mauste tähän.

Aloitin laittamalla levyn kuumenemaan ja siihen paistinpannun. 

Pannulle laitoin vesitilkan ja odotin, että se alkaa kiehumaan.

Kaadoin perunat pannulle paistumaan. Siirtelin niitä sille puolelle kiikkulautaa, missä ei ole niin paljoa vettä. Alkavat sitten ottaa paistopintaa. 

Vettä voi lisätä paistaessa, jos haluaa. Itse päästän aika kuivaksi pannun lopulta. Jossain vaiheessa pienennän levyn lämpötilaa.

Vinkki: Voit lisätä perunat täysin kuivalle pannullekin, ja antaa hetken olla.

Sitten vasta kääntää ensimmäisen kerran, kun paistopinta on muodostunut.

Paistinpannu olisi kannattanut tietysti ladata täyteen perunaa, mutta niitä sattui olemaan valmiiksi keitettyinä enää näin vähän.

Höyläsin kurkun juustohöylällä ohuiksi viipaleiksi.

Kurkkuihin laitoin mausteeksi tilliä, mustapippuria ja riisiviinietikkaa.

Kun perunat olivat paistuneet valmiiksi, pääsivät kurkut paistumaan. 

Halusin paistaa ne erikseen, etteivät ne maustaisi ja vetistäisi perunoita.

Hyvää tuli. Täysi ateria, melkein 50/50 - lautasmallia toteuttaen. 

Puolet perunaa, puolet vihannesta. 

Hieman liian vähän tuli ruokaa, mutta kyllä tällä aamupäivästä selvisi.

Riisiviinetikka olikin maukas keksintö. Luulin ensin, että se on pelkää etikkaa, mutta se olikin riisiviinietikkaa 55%, ja loput suolaa ja sokeria. 

Otin vertailuksi viereen soijakastikepullon, ja katsoin kummassa on enemmän suolaa.

Riisiviinietikassa oli suolaa 4,1 g / 100 ml ja soijakastikkeessa 12,2 g / 100 g.

Käyttötarkoitukset näillä voivat ehkä olla monesti vähän erit, joten sinänsä vertailu ei johda paljoa mihinkään. Tulipahan tämäkin nyt silti todettua. 

Ketsupissa oli soijakastikkeeseen ja riisiviinietikkaan verrattuna vähiten suolaa. 

Rasvan jättäminen pois paistamisesta on helpottanut elämääni monin tavoin. 

Kuvassa ensin on likainen pannu, toisena yhdesti tiskiharjalla ja vedellä pyöräytetty pannu, siis yksi harjauskerta. Kolmantena puhdas. 

Epätoivoisen näköinen pannu lähtee parilla pyöräytyksellä kokonaan puhtaaksi.

Moni tietääkin varmasti ettei rasvaa tarvita, mutta itse olin aina ennen pitänyt itsestään selvyytenä, että rasvaa käytetään paistamiseen aina.

Sitä vieläkin säikähtää jotenkin nähdessään tiskaamattoman paistinpannun, että tuokin tuossa nyt sitten.

Haluaisi ehkä paistaa jotain, ja miettii heti että olisipa aiemmin tiskannut, niin ei tarvitsisi nyt. Tiskaamisen helppous jaksaa vieläkin yllättää.

On ihan sama, että lähdenkö kävelemään ja jätän pannun tällaisena hellalle jäähtymään, vai tiskaanko heti. Se on se alle minuutti kuitenkin, eikä tiskiainettakaan tarvita.

Ainut ongelma voi olla pinnoitetun astian säilyttäminen likaisena ylipäätään, mutta sama siis, jos pelkkää tiskaamista miettii.

Monessa paikassa siihen rasvan käyttämiseen kehotetaan, muistutellaan siitä. Enkä ennen nähnyt ikinä mitään syytä kyseenalaistaakaan sitä.

Aloitettuani WFPB-ruokavaliollakin pidin jonkin aikaa kiinni rypsiöljystä ajatellen, että pitäähän sitä kuitenkin sentään paistamiseen käyttää. 

Mielsin, että rasva on se mikä auttaa ruokaa pysymään irrallaan ja maistumaan tai ruskistumaan.

Joskus kastikekattilan pohjan joudun vieläkin liottamaan, tai jos oikeasti käräytän jonkin puuron pahemman kerran. Silloin on laitettava vähän astianpesuainetta, ja jätettävä kattila likoamaan.

Mutta se vaatii yritystä, että polttaa kanssa kunnolla pohjaan jotain. Tässäkin kuvassa oleva kattila lähti muutamassa minuutissa puhtaaksi.

Pinnoitettuihin pannuihin ei tunnu jäävän mikään. Vaikka näyttäisikin pahalta ensin, yleensä tiskatessa viimeistään huomaa, ettei se ollut kummoinen juttu.

Jos ei käytä lihaa, munia, maitoa, rasvoja tai öljyjä ruuassa, kuten makaronilaatikko tai jokin kakku, niin niitäkään lasivuokia tai paistovuokia ei tarvitse voidella ollenkaan. 

Jotkin kasvimaidot voivat toki olla herkkiä palamaan. Monesti niissäkin voi syynä olla rasva, tai lisätty rasva.

Enpä ollut tiennyt koskaan, vaikka tämä rasvattomuus olisi voinut olla hyödyllinen tieto monesti.

Esimerkiksi jos haluaa paistaa, muttei halua rasvan käryä vaatteisiin. Tai jos ei halua joutua puhdistamaan liesituuletinta ikinä. Syitä voi olla monia muitakin, kuin ruokavalion noudattaminen.

Edellytys vähäiselle tarttuvuudelle voitelemattomissa astioissa on varmaankin se, ettei ruuassa itsessään ole sitten lisättyä rasvaa. En ole tietystikään varma koska siitä on pitkä aika, kun olen viimeksi rasvalla kokkaillut. 

Kaikessa ruuassa on luontaista rasvaa, ja tietysti se voi vähän aina tarttua. Tiskaamaan joutuu toki. Leivinpaperi vuoassa auttaa, jos haluaa säilyttää sen kokonaan puhtaana.

Pahimmat tiskattavat tämän hetken top kympissä ovat mielestäni kuivahtamaan päässeet perunamuusikattila ja makaronisiivilä.

Riisiviinietikkapullo Prismassa 1 € / pullo