Tämän viikon ruokaostokset tekivät 47,3 €
Prismasta 39,94 + K-marketista 3,45 (Poppamiestä ja kiinankaali )+ Salesta (kaali) 3,91 = 47,3 €
Vihannekset 8,95 € 6,319 kg :
- kurkkua 942 g 1,78 € (1,89 €/kg)
- tomaattia 1651 g 2,13 € (1,2 €/kg)
- keräkaali 3031 € 3,91 €, (1,29 €/kg)
- kiinankaali, kotimainen, 395 g 1,13 € (2,85 €/ kg) ,
- paprikasuikaleet pakaste, 300 g 0,95€ (3.17 €/kg )
- 4 pss mustaherukkaa 800 g 5 € (6,25 €/kg)
- 1 kg mustikkaa 9,75 €
- 1 kg mansikkaa 8,90 €
- banaanit 1817 g 3,18 € (1,75 €/kg),
- omenat Jonagold 1248 g 1,56 € (1,25 €/kg)
Lisäksi ostin perunasäkin, 10 kg, 6,69 €.
Poppamieskastikepullo, puoleen hintaan, päiväysvanha 2,33 €.
Pyöreästi, jos en katso väärin, vihanneksia tuli 6, marjoja 3, hedelmiä 3 kiloa.
Painoltaan tekivät hevi-ostokset yhteensä 12 kiloa ja 184 grammaa.
Eniten tuli vähiten kaloritiheää ruokaa.
Kolme kiloa marjoja parilla kympillä. Ei edes kallista jos vertaa, että karkkipussi saattaa maksaa 10 €/ kilo, ja olen sellaisiakin joskus elämässäni raaskinut ostaa. Kolme kiloa on hyvä määrä, ja voin syödä reilusti niitä joka päivä. Miettimättä, montako marjaa voi laittaa kaurapuuroon.
Puolukoitakin olisin ostanut, jos ei olisi itse keräämiä pakkasessa. Mutta se ei paljoa vaikuta tähän ostossuunnitelmaan kuitenkaan.
Jos laittaa marjoihin tietyn summan, se on ihan sama mitä marjoja ne ovat milloinkin. Jos ostaa halpoja mustaherukoita, saa enemmän samalla rahalla.
Varmasti tulee vitamiineja, vaikka söisi marjoja vähemmänkin, kuin kilokaupalla. Jotakin on varmasti parempi, kuin ei laisinkaan.
Perunat olivat Lady Felicia - merkkisiä, ja erittäin hyviä. Harmi vain, että ne olivat jo alkaneet itämään. Siksipä niistä piti alkaa tehdä ruokia, eikä ole paljoa tarvinnut muuta ruokaa miettiä.
Parit makaroonit olen keittänyt välillä vaihteluksi, sekä puuroa. Mutta sitä se on nyt, että perunaa aamiaiseksi, lounaaksi, päivälliseksi ja illalliseksi.
Hyvä säästökeino voi olla ostaa jääkaapin niin täyteen kaikkea huolellisesti valittua, ettei sinne oikeasti enää mahdu mitään. Silloin ei käy kaupassa käyminen mielessäkään.
Herkkupuoli on varmistettava myös, koska vaikka ensin olisi terveysintoilumielellä kaupassa, niin kyllä sekin päivä taas koittaa, että alkaa pussit rapisemaan. Mitä niissä pusseissa on, sen pystyy päättämään etukäteen.
Suolaiset "roskaruoka"-hetketkin on huomioitava, ja tähän on pitsat, öljyttömät ranskalaiset ja pasta. Banaanit varsinkin pakastimessa varmistavat banaanikeksit, pannarit ja marjasmoothiet, ja jauhot takaavat tuoreen leivän saamisen, kun huvittaa.
Toki on hyvä olla myös suunnitelma, mitä tekee ruuista nopeasti pakkaseen, jos niistä pitääkin päästä nopeasti eroon. Voihan sitä tulla vaikka jokin reissuunlähtö eteen. Ilman pakastinta, automarketteja ja kaappitilaa hamstraaminen ei olisi järkevää. Toimisin silloin hieman toisin.
Jauhoja ja hiutaleita ei tarvinnut tällä kertaa ostaa, eli auttaa se kuitenkin että teki kerran ne 125 euron ostokset kerralla, jossa oli jauhoja ja puuroja. Toisella kertaa meni yli 70 euroa, ja silloinkin tuli jauhoja.
70 euron ostoskeikkaan mahtui höpönassujakin, kuten rusinoita ja kalliita puuronkastikkeita. Mutta ne ovat niitä kivoja, millä saa sitten kotona leikkiä ja kurlata, eikä keksi lähteä hakemaan mitään heräteostoksia.
Pitää välillä tehdä edes pari höpöostosta, ja sitten katsella niistä oikein valokuvasuurennosta kuitin kanssa. Jos ne höpöostokset vielä kaikesta huolimatta ovat terveellisiksi luettavia ruokia, niin kaikki on kuitenkin siltä osin kunnossa.
Vielä tänäänkin on jäljellä omenoita, tomaatteja, kaalta. Perunoitakin riittää vielä.
Jos viimekuussa eli toukokuussa meni rahaa melkein 250 euroa, niin oletankin saaneeni sillä rahalla jotain olennaisia ruokia.
Jos lähtisin täysin tyhjästä liikkeelle, niin näiden tämänkertaisten ostosteni lisäksi voisin ostaa puurohiutalepaketin.
Siten nollasta, että olisi vaikkapa juuri muuttanut uuteen asuntoon, eikä olisi mitään valmiina. Tuo poppamieskastike olisi se viikon mauste, ja ehkä jokin currymauste lisäksi.
Laittaisi jääkaapin töpselin seinään ja lähtisi käymään kaupassa. Hakisi nämä, eikä kävisi viikkoon kaupassa? Ja sen puuropaketin. Ehkä leipäjauhopussin, ja hiivapalan?
Kympin voisi tällöin laittaa lisää, mutta toisaalta vähentää kympin, jos ei ostaisi noin paljoa kaikkea.
Jos ei olisi autoa, voisi ajatella päiväkohtaisesti budjetoiden. Jos 60 € olisi viikkobudjetti, se tarkoittaisi 8,6 euroa päivässä ruokaan. Sillä saisi papuja, herneitä, hiutaleita, vihannesta, perunaa ja jopa marjoja ja hedelmiä. Joka päivä ei tarvitsisi ostaa kaikkea, ja näin ruokaa kumuloituisi pikkuhiljaa asuntoon. Jonain päivänä voisi jättää kauppareissun väliin taas.
50 euron budjetti tarkoittaisi, että ruokaan voisi laittaa 7 euroa päivässä. 35 euron viikkobudjetti tarkoittaisi 5 euron päiviä. Ilman pakastinta, autoa ja tietoa tulevasta, voisi siirtyä päiväbudjettimaisempaan ajatteluun.
Auton pito maksaa niin paljon, että sen kun laittaa pois, voi ostaa lähikaupasta mansikoita melko paljon, eikä lopputulos heilahtaisi paljoakaan miinukselle.
Jos yrittää säästää ruokamenoissa ilman, että hankkii tai saa jotain ilmaiseksi, tai sattumalta superhalvalla, niin kuvio pitää ehkä ajan kanssa rakentaa.
Yhden lautasellisen ajatteleminen kerrallaan johtaa helposti itselläni pulmatilanteisiin, jossa ruuan pitäisi olla jo valmiina, ja niitä ei näe. Kuivat linssit ja tylyt kylmät perunat pitäisi loihtia ruuaksi, ja jos ostokset eivät sovi yhteen, eikä tiedä mitä niistä olisi tulossa, jää tyhjän päälle. Ottaa lompakon ja avaimet, ja lähtee lähikauppaan saalistamaan kuin peto, epätoivoisena. Tulee sieltä valtavan pussin kanssa kotiin, ja joutuu syömään eteisessä seisaaltaan silti banaanin.
Itselläni toimii se, että jaan ostokset kategorioihin, kuten energianlähteisiin, vihanneksiin ja marjoihin.
Energiaa ovat makaronit, puurot ja perunat.
Vihannekset ovat vihanneksia. Marjoihin sisältyvät hedelmätkin, jotka miellän samaksi kumpaa ostaa. Kustakin kategoriasta valitaan halvimmat ja järkevimmät omasta mielestä, ja lähdetään niillä rakentamaan ruokakaappia.
Ajan kanssa kun seuraa menoja, voi näemmä oppia mikä on sopiva kilomäärä mitäkin lajia niin, ettei joudu usein kauppaan, mutta samoista ostoksista voi kyhätä monia eri ruokia. Myös energianlähteiden kalorimäärien riittävyyden laskeminen on hyvä apukeino. Eli paljonko kilossa hiutaleita on kaloreita, ja montako päivää sillä eläisi, jos pitäisi teoriassa säilyä hengissä pelkästään sillä.
Joskus muinoin oli melkein päivärutiinini, että kauppaan pitää lähteä jokin yksi juttu hakemaan ja kuitenkin sieltä tuli haettua aina muutakin. Impulssiliikkeisiin ja -ostoksiin voi joskus auttaa, että laittaa pari kattilaa täyteen vettä, levyt kuutoselle ja kiehumaan kaikkea. Siitä ei pääse singahtamaan mihinkään.
Kohta on se tilanne, että jääkaapissa on useita rasioita, hellalla jäähtyy ruokia, ja pelkkä ajatus hakea kaupasta lisää tavaraa kotiin alkaa jo naurattaa.
Kyse on vain siitä, ehtiikö muuttaa harmaat linssit ja multaiset perunat ajoissa punaiseksi ja keltaiseksi sateenkaareksi, ennenkuin on myöhäistä.
Ajankäytön ja energiankäytön kannalta lienee sama lopputulos, viiletänkö kaupassa ja sitten lämmittelen mikrossa jotain, vai laitanko jonkinlaisen 20-30-minuuttisen projektin keittiössä käyntiin mikäli pysyn hereillä sen aikaa, ja menen sitten ison tarjottimen kanssa kamariin katsomaan Simpsoneita.
Se ostoksista tällä kertaa. Huomenna suolainen piirakka, ja sen jälkeen jotain ehkä yllättävääkin vuodenaikaan nähden. Hyvää viikonloppua!
Kommentit
Lähetä kommentti