Esitän vaiheet ja kuvat, koska yleisluontoisesti näistä voi olla hyötyä, vaikka tämä minun kakkuni menikin osittain plörinäksi. Ohjeen porkkanakakulle hain Forks over Knives - sivustolta.
Hyvää se kyllä oli, kylmänä varsinkin. Lämpimänä en ole kovin varma.
Yritin kääntää mitat ja mausteet suomeksi, mutta lopulta tein aika lailla oman versioni reseptistä ja laitoin:
- alle 100 g taatelia, tai alle 1/3 pakettia
- puolikas isosta tai pienikokoinen banaani, noin puoli cuppia viipaloituna
- 1 tl vaniljasokeria
- 2 tl leivinjauhetta
- 1 tl ruokasoodaa
1/2 tl piparkakkumaustettamausteita- 300 milliä eli noin ainakin 2,5 - 3 desiä vettä tai kauramaitoa
- porkkanasosetta (raastettua olisi kannattanut ehkä)
- mausteita
Puolessa välissä laitoin uunin alataso-asetukselle, eli että se lämmittäisi kakkua ainoastaan pohjalta. Kuori tai se pinta näytti jo niin ruskealta, että en halunnut sitä tummentaa ja kovettaa enempää.
Pakastimesta löytyi hileisiä porkkanoita. Olen unohtanut käyttää ne, koska porkkanoita riitti tuoreinakin pitkin kevättä. Olisi kannattanut silti käyttää raastettuja porkkanoita.
Maustevalikoimaani ei kannata uskoa, vaan joko alkuperäistä (kaneli, neilikka, muskottipähkinä, vanilja) reseptiä, tai sitä miten porkkanakakku yleensä maustetaan.
Laitoin piparkakkumaustetta, koska en halunnut muskottipähkinää. Siitä varoitetaan että suurina määrinä haitallista, niin parempi jos en laita ollenkaan. Ei ole sitten huolta koiristakaan, jos niille antaa kakkupalasen.
Piparkakkumausteen sisällysluettelo näytti samalta, mitä porkkanakakuissakin pyörii. Ei se toiminut.
Banaanista laitoin ehkä kaksi kolmasosaa.
Sekoitin kuivat aineet keskenään, eli kaurajauhoa 2,5 desiä, leivinjauhetta 2 tl ja ruokasoodaa 1 tl.
Ehkä desin verran taateleita, noin kolmasosa pakettia. Ohjeessa oli jotain amerikkalaisia mittoja, joita ei mielestäni maksanut vaivaa kääntää tarkasti. Pääasia ettei enempää laita, mutta vähempi käy. Taateli on hyvin makeaa, eikä se niin yhden taatelin päälle ole mielestäni tässä kakussa.
Laitoin kakkuun tulevan nestemäärän, eli 2,5 desilitraa sittenkin tähän taateleiden kanssa vetenä.
En alkanut avaamaan kauramaitopurkkia.
Taateleita voi keittää jos haluaa, ja hakata jollain vispilällä, mutta hyvin ne tuntuivat sulavan erilleen oltuaan kuumassa vedessä jonkin aikaa. Riippuen millaista surautinta käyttää, voi valita kuinka paljon haluaa mössätä niitä jo kattilassa.
Tällaisella Lidlistä ostetulla SilverCrest- merkkisellä koneella muusasin keitetyt porkkanat ja taatelit. Porkkanoita tuli noin 1,5- 2 dl.
Yhdistin kuivat aineet porkkana- ja taatelivelliin, ja tuli tosi lupaava taikina. Heti kuohahti ja suhahti kohotusaineet toimimaan. Se oli kuin pilvihattaraa joka oli helppo kaataa vuokaan, ja laittaa kuohkeana uuniin. Tosi lupaavalta näytti.
Kuvassa näkyy muutama banaani kurkistamassa. Laitoin vain siksi, koska banaanista jäi muutama hassu palanen yli. Ja alkuperäisessä reseptissä käskettiin laittaa rusinoita, joita en laittanut, joten niiden tilalle tuli nyt banaania.Miten nämä kakut nyt yleensä parhaiten paistuvat. Yksinhän niitä ei voi jättää vahtimatta, kun ei tiedä aikaa tarkalleen.
Tein sen virheen, että laitoin liikaa nestettä muusaamalla ne porkkanat aivan velliksi. Tai ehkä tässä oli liian vähän jauhoja? Ehkä taatelit olivat raskaita nostaa?
Täysin en hahmota, mihin tässä siis tarvittiin 2 tl leivinjauhetta ja 1 tl ruokasoodaa, jos ne eivät kuitenkaan tätä kakkua nosta. Olisiko tämä sitten vielä lätympi ilman niitä?
En tiedä.
Illalla vähän suretti, miksi menin tekemään kakun. Todella makea kakku, en halua syödä tätä, enkä voi tuputtaa tätä kenellekään muullekaan.
Lurkkimus Maximus vaistosi voimieni ehtyvän, joten se oli vaivihkaa hiipinyt paikalle. Viimeisillä voimilla jatkoin kuvaamista.
Valoa tunnelin päässä näkyi, kun kakku oli ollut jääkaapissa jäähtymässä. Tajusin mikä tämä on. Tämähän on sellainen äkkimakea pirtsakka kakku, jota syödään pikkuisella haarukalla kahvilassa.
Lisäksi juodaan väkevät tai espressokahvit, ja syödään muutama koristeena oleva hedelmä. Tämän jälkeen ei tule mieleenkään, että jotain makeaa pitäisi saada pitkään aikaan.
Tässä näkyy kuva vuokasta kakun paiston jälkeen, kun en voidellut vuokaa rasvalla. Mielestäni tämä ei voitelulla olisi paremmaksi mennyt.
Taatelin käyttäminen makeutuksena on mielestäni hivenen vaivalloista.
Mutta tottakai, taatelissa on kuitu tallella. Ehdottomasti kokokasviruokavaliossa tällaista halutaan tehdä nimenomaan, jos kakkua pitää tehdä. Ja moni muukin haluaa välttää valkoista prosessoitua sokeria.
Omanlaisensa kansalaistaito lienee pystyä käyttämään eri metodeja leipomiseen. Jospa teoriassa jäisi jokin kontti satamaan, ja sokeri menisi kortille. Maailmalopunvarastoija pärjää aina, kun on taatelipaketti kaapissa.
Myös Musta Tornado Ruskein Merkein saapui paikalle, mutta tämä kakku ei mielestäni koirien kesteille sovi, koska mitäpä ne tekevät hampaat särkevällä makeudella ja vahvalla taateliannoksella iltaa vasten. Ties vaikka närästäisi tai jotain. Pikku muruset taitoin, että saavat hyvän mielen. Kuitulisänä ehkä.Itselleni on viimeistään tämän kakun jälkeen kuitenkin jo ihan sama, jätänkö väsäämättä taatelista kakun ja laitan mutkat suoraksi ripauttaen sen 2 rkl sokeria, joka oli esimerkiksi Lindsay S. Nixonin reseptissä, ja mitä on pula-ajan kakussa.
Olen näitä kakkuja syönyt pitkin matkaa, kaikki mitä tässä blogissakin on. Eikä minun puntarini näistä ole viisaria väräyttänyt. Rasvattomuus on pop. En tosin joka päivä syö näitä, eikä tällä hetkelläkään ole yhtään kakkukausi menossa.
Jos jokin näissä lihottaa, se lienee prosessoitu vilja, vaikka kuinka onkin täysjyvää. Se pari rkl sokeria ei siinä tee sen pahempaa. Kokonaisuus varmaan ratkaisee. Täysin valkoisia jauhoja vältän silti.
Mitä opin: Silken tofua ei voi pakastaa, taatelia oli liikaa, sokeri on helpompaa.
Muistinkin mikä tähän kakkukokeiluun ajoi. Se, kun näin joskus Youtubessa vinkin, miten tehdä Silken Tofusta kuorrute kakkuun. Tuoreena tämä Silken Tofu näytti juuri sellaiselta, mikä sopisi porkkanakakun täytteeksi.
Tomusokeria ja Silken Tofua sekaisin ja mitähän vielä. Kuitenkin olin laittanut pakkaseen tofun, koska luulin että sitä voi pakastaa.
Sitä kovaa tavallista tofua voi nimittäin pakastaa ihan hyvin.
Tätä ei voinut kuitenkaan pakastaa.
Kun sulatin pakkasesta, tofu oli menettänyt rakenteensa kokonaan, eikä palautunut entiselleen vaikka yritin sekoittaa.
Kakkukin osoittautui niin makeaksi, ettei kuorrutetta tarvittu ollenkaan.
Jos tekisi rommikakkureseptiin porkkanakakun, niin suklaakuorrutteen sijasta voisi harkita tofukuorrutetta. 2 rkl sokeria oli mielestäni siinä kakussa melko maltillinen makeusaste, ja kuorrute voisi sopia.
Mitä tähän voi sanoa? Älkää yrittäkö tätä kotona. Tai että tämänhän voisi tehdä paremmin ja noudattaa sitä alkuperäistä, ilmeisesti monien toimesta kuitenkin hyväksi havaittua reseptiä. Tai soveltaa, jos tietää paremmat konstit ja hallitsee asian. Tai jos tämä oli ihan hyvä. Ei kakku alkuperäisen reseptisivun kuvassakaan näyttänyt paljoa kohonneemmalta.
Porkkanakakkuresepti Forks Over Knives - sivustolla
Vuoassa tehtävä Forks Over Knives porkkanakakku
Kommentit
Lähetä kommentti