Marraskuun loput ruokaostokset 24,52 €. Marraskuussa 163 €/kk
Lahjavinkkikin pukinkonttiin, joululimppua, kelikameraa, ja niin edelleen. Budjetti ylittyi jälleen, mutta sopi odottaakin. Tässä kuussa keskityin muun muassa paljonko aikaa menee kauppareissuihin, ja säästötavoite otti siinä(kin) hieman osumaa. Katsotaan ostokset siitä huolimatta:
- Banaani 0,905 kg x 1,79 e/kg = 1,62 €
- Bataatti 1, 356kg x 2,39 €/kg=3,24 €
- Sitruuna 0,215 kg x 3,49 €= 0,75 €
- Yleisperuna 1,495 kg x 1,09 € = 1,63 €
- Kaurajuoma luomu 1,99 €/l x 2 = 3,98 €
Kaikki hyvin tähän asti, eli 150 €/kk-budjetti olisi pitänyt vielä.
Ei siinä vielä kaikki: silloin lähdin laittamaan kenkiä jalkaan saman tien, kun sain tietää että K-Marketissa ovat persimonit 1,69 €/kg. Budjetista viis, nehän kypsyvät pöydällä ensin, joten ei niitä pääse kuitenkaan syömään heti.
Apua, mikähän tämä on. Olin unohtanut tällaisen ostoskeikan välistä.
Sanotaan että 5 euroa, pari kiloa perunaa, 1,99 € kauramaito, banaani.
Sanotaan että 5 euroa, pari kiloa perunaa, 1,99 € kauramaito, banaani.
Kuitti hukassa, ja muisti pätkii. Mutta tämä taisi olla se kun ohiajaessa poikkesin, ettei vaan pääse kauramaito loppumaan, eikä perunat.
Sitten, persimonireissu jatkuu.
Samalla löytyi piparinkuorrute alennuksesta.
- Persimon 2,325 kg x 1,69 €/kg = 3,93 €
- Sokerikuorrute 125 g, 2,79 €-50% = 1,39 €
= 5,32 €
Koska olin jo liikkeellä, en malttanut olla poikkeamatta myös Salessa:
- Vaasan tumma joululimppu 1,99 €
- Xtra riisi 0,99 €/kg
= 2,98
En olisi ostanut, mutta kun päätin tarkastella kumpi joululimpuista on kokokasvisruokavalion kannalta parempaa, eli kuitupitoisempaa, ei eläintuotteita ja sitä rataa. Onnistuin pompottelemaan leipäpussia niin, etten kehdannut olla ostamatta sitä. Riisin otin sitten matkalla kassalle, koska reissu ei ole täydellinen jos ei ota samalla jotain tärkkelyspitoista mikä maksaa alle 1 €/kilo.
Jälleen totean että kokokasvisruokavaliolla ei suosita kuorittua riisiä, mutta nämä ostokset ovat vain malliesimerkki että tulee tehtyä kompromissejakin tässä välillä. Joskus enemmän, joskus vähemmän
Niitä ei ole pakko tehdä jos ei halua.
Oli todella hyvää. Onneksi olin tehnyt porkkalaa valmiiksi, niin sain "lohileipä"-elämyksen. Pakkasessa oli tuoretta tilliä.
Toimi ihan loistavasti. Lorahti liikaa suolaa porkkalaan, sitäkin sattuu joskus. Näin tuli hieman suolapitoinen päivä tästä. Seuraavana aamuna oli silmälasien sangat tehneet neliöt silmien ympärille yön aikana. Kannatti nukkua lasit päässä, ja suolattuna.
En tarkkaan enää muista mikä oli tärkein syy. Pullapirtissä kuitua 6,6g/100g, Vaasan limpussa kuitua 4,8g.
Oikeastaan varmaan sama kumpaa ostaa, koska kummassakaan ei näkynyt maitoakaan..Ja olisiko silläkään väliä yhdessä joululimpussa, mikäli se oma jouluperinne tarvitsee limpun.
Ja ei halua itse alkaa tekemään. Kokonaisuus ratkaisee.
Porkkalaa olen tehnyt nyt vähän uusilla tekniikoilla. Välillä uunissa paahdan porkkanat kypsiksi, sitten höylään tai fileeraan niistä paloja. Sitten marinoitumaan.
Toinen tyyli on valita paksuimmat porkkanat, keittää ne kattilassa. Keitinvesi johonkin hyötykäyttöön. Veitsellä pitkittäin paloiksi, ja marinoitumaan. Mitä enemmän teen porkkalaa, sitä vähemmän huolellisuutta olen alkanut näihin käyttämään. Olen ihan tyytyväinen vaikka palat jäisivät paksuiksikin.
.JPG)
Porkkala on aika yleispätevää leivänpäällistä.
Tässä kuvassa taitaa olla naurisleipä. Hyvää!
Leivästä muutenkin: Itse en ole tavallaan ehdottomuuden kannalla, mutta suosin omatekemää leipää monesta syystä.
Kun aloitin 2019 kokokasvisruokavalion noudattamisen, tein aluksi pilkulleen kaiken kuten Dr. Esselstyn luennoi, niin ei tarvinnut miettiä. En ostanut mitään, missä on yksikin maininta pisarastakaan öljyä ja niin edelleen. Olin huolissani terveydestäni, se vaikutti.
Kun aloitin 2019 kokokasvisruokavalion noudattamisen, tein aluksi pilkulleen kaiken kuten Dr. Esselstyn luennoi, niin ei tarvinnut miettiä. En ostanut mitään, missä on yksikin maininta pisarastakaan öljyä ja niin edelleen. Olin huolissani terveydestäni, se vaikutti.
Tietoisena että kompromissittomuus voi olla hätävarjelun liioittelua, mutta selkeys ennen kaikkea. Selkeys on vieläkin se oma peruslinja, johon varmasti palaan taas koska koen sen palkitsevana. Mutta tällaista se välillä on ja oikeasti olen myös utelias, ajattelen että mitähän blogin lukijat ehkä haluavat tietää. Moni ei halua noudattaa niin tarkkaa ruokavaliota. Ajan kanssa kuitenkin on mahdollista yhä useampi tuote korvata ns. terveellisemmällä versiolla joko tutuista tai ihan uusista ruokatottumuksista, itse tehden tai jos markkinoille tulee. Kuluttaja voi äänestää valitsemalla parhaat tuotteet. Ansiokkaat reseptin tekijät ovat myös ruokien ideoinnissa avuksi, kuten kohta alempana saamme tietää. ( Jee! )
Kyllähän tuo limppu oli omassakin suussa hyvää. On niissä jokin mauste, mikä on kiva joulun alla.
Huomasin että on sittenkin parempi vaan makeuttaa riittävästi itse piparit, ei tuo kuorrute auttanut paljoa mitään. Se kovettui, ja myös piparit olivat muutaman päivän päästä jo kuin kiveä.
Resepti : Joulupiparit WFPB
Kuorrute vain ripisi pinnasta ja lenteli pitkin poikin, assistentti sai juhlia kun lattialta löytää nyt niitä sokerinmakuisia kuorrutteenpaloja. Sekä piparin muruja, sai myös ihan oman piparin totta kai.
Kastelin koska ennen kuivumistaan ne muistuttavat tosiaan superlonia ja pelkään että koiralla jää kurkkuun pyörimään. Olen silti äärimmäisen tyytyväinen näihin pipareihin, ja uusi taikina on tekeytymässä jo. Voi syödä heti, tai odotella kuivumista, tai sekä että. Tai pakastaa.
Vihdoin sain kirjastosta lainaksi. Kokaru, kokokasvisruoka, Pauliina Tervo ja Ville Miettinen. Ilokseni tämän varauksissa oli jono. Hieno kirja.
Jos etsit joululahjaa itsellesi, tai jollekin toiselle, niin tämä kirja olisi nyt hyvä perusteokseksi.
Tässä oli reseptien lisäksi hyvä tieto-osuus. Jos olet ihmetellyt entä kala? Entä öljy? Tarvittiinko jotain lisäravinnetta? Mitä kaikkia pitkään syödä? Jne. Kysymyksiin on vastaukset, kaikki yleisimmät teemat kokokasvisruokavalioon ja ravitsemukseen liittyen käyty läpi yksien kansien välissä.
Reseptejäkin oli niin paljon, että olen ihan pakahtua. Erityisesti levitteitä on, niistä olen kiinnostunut, leivänpäällisiä. Ne ovat varmasti kovin kaivattuja ja käteviä. Kirja on nyt kaikkea sitä, mitä tämä minun blogini esimerkiksi ei ole. Ei sillä että tämä nyt olisi jokin suuri vertailu, mutta kuitenkin.
Omasta blogin näkökulmasta kun katson, niin kirjassa nyt on sipulit, valkosipulit, purjot, pähkinät. Kaikki mitä saattaa puuttua tässä omassa säästö- ja lanttuporkkanameiningissä. Kirjassa on paljon monipuolisemmin käytetty ihan kaikkea mitä saa syödä, hyödynnetty tosi hienosti kasvismaailmaa.
Teki heti mieli testata, oli jopa pari reseptiä joihin saattaisi suorilta löytyä jo kaapistani aineksetkin. Suurin osa resepteistä vaatisi kauppareissun, osa voi olla kätevämpiä kesällä, jos haluaa seurata kotimaisten kasvisten sesonkeja. Näin se on aina resepteissä, kaikki ei käy kaikille eikä joka kohtaan, mutta jokainen on tärkeä.
Lainaa kirjastosta tai osta omaksi, anna lahjaksi ja vaikka useampi kappale kerta heitolla.
Lainaa kirjastosta tai osta omaksi, anna lahjaksi ja vaikka useampi kappale kerta heitolla.
Olen tätä odottanutkin innolla, ja on tosi kiva että sain sen nyt joulun alla. Suosittelen.
Taas ehdittiin satumetsiä ja postikorttimaisemia silti näkemään.
Assistentilla oli oma "karkkikatu" eli jänis mennyt, papanoita kuiduksi.
Joulukuun ostokset aloitin jo muutaman päivän etuajassa, mutta en vielä niitä tähän sekoittanut.
Oli hyödynnettävä kun sattui niin hyvä tarjous: Prismassa lanttu, porkkana ja punajuuri vain 0,5 €/kg. Ostin 4 kiloa porkkanaa, ja 2 lanttua, 2 punajuuria. Niistä lisää toisella kertaa.
Oli hyödynnettävä kun sattui niin hyvä tarjous: Prismassa lanttu, porkkana ja punajuuri vain 0,5 €/kg. Ostin 4 kiloa porkkanaa, ja 2 lanttua, 2 punajuuria. Niistä lisää toisella kertaa.
Säästövinkkiblogini hengessä kaavailin alkuvuodesta, että 130 euroa tai 140 euroa kuussa olisi sopiva ruokabudjetti.
No nyt laskin mitä on vuodessa mennyt, tähän 2025 marraskuuhun mennessä: Yhteensä noin 1850 €.
Yli 150 euroa keskimäärin kuussa. Nämä ostokset kun lisätään, summa taas voi muuttua, lasketaan kun jaksetaan.
On pitkään tehnyt mieli kokeilla yhtä hampurilaispaikkaa, Friends&Brgrs.
Vegaaninen oli, 9 €.
Oli tosi hyvää, ihan kielen vei mennessään, mutta nälkä jäi. Otti pattiin sikäli, että odotin lähteväni täydessä ruokakoomassa sieltä.
Ei muuta kuin, jouduin ostamaan pussin sämpylöitä K-Marketista. Ja Choice -jäätelön, koska otti niin pattiin että ajattelin, että olkoon kaikki samaan syssyyn.
Poltin niin näppini tässä kuvainnollisesti, kun mietin mitä 9 euroa ns. säästöblogissa saisi aikaan. Mutta, ei kaikkia elämyksiä voi mitata rahalla. Jotkut vaan tulee silti mitattua. Kiitos silti, oli hyvä palvelu ja sosiaalisuudella on aina hintansa. Se ei ole hyvä eikä paha asia, se vain on.
Laitoin ne sämpylät suoraan pakkaseen, en halua edes nähdä niitä vielä.
Aamulla takaisin ruotuun ja syvään päätyyn, iskin lantun pöytään ja ei mitään sokeria puuroon. Tämä on uusin aamupalavillitys, neljän viljan puuro onnistuu täydellisesti termarissa.
Aamulla takaisin ruotuun ja syvään päätyyn, iskin lantun pöytään ja ei mitään sokeria puuroon. Tämä on uusin aamupalavillitys, neljän viljan puuro onnistuu täydellisesti termarissa.
0,5 l termari: 1,5 dl hiutaleita, loput vettä, korkki kiinni, varmaan jopa alle 10 minuuttia tai voi odotella pitempäänkin jos haluaa.
Tarkastelemme ruokakulukehitystä lisää toisella kertaa. Vaikka budjetti ei siis mennytkään kuten ajattelin, saahan sitä ajatella, niin koen että hallinnassa kulut kuitenkin ovat.
Tuosta vuosikulusta on 200 euroa varmaan pelkkiin kauramaitoihin. Tosi hyvin koen, että on jäljitettävissä nyt mistä kulut koostuvat. Näin pystyy myöskin hallitsemaan valintojen myötä, että mitä tulee menemään milloinkin.
Koen että olen myös tämän vuoden aikana oppinut taas paljon.
Näitä ehtii vielä pyöritellä. Voi kun olisi kiva aloittaa joulukalenteri, mutta ei taida tänä vuonna onnistua. Ajankäyttö ei salli niin intensiivistä keskittymistä. Kello tikittää silti, huomenna olisi 1. joulukuuta. Voi kääk. Nyt ei varmaan auta sitten muu kuin hellittää se haave.
Loikkaamme joulukuuhun kas näin:
Toimistossa käydään kun joudetaan, loikka poikineen aina taukojumpaksi.
Loikka on elämäntapa myöskin, sitä ei jätetä väliin.
Kiva kun kävit taas, nähdään taas.
Ruokaostokset marraskuu:
Marraskuu 4, 25 €
Hauska yhteensattuma että just ennen kuin otin padin käsiin ja aloin lukea blogiasi olin lukenut vanhaa Hesaria (koska paperiset tulee minulle kierrätettynä ja luen missä järjestyksessä sattuu) jossa oli kiva juttu toisesta tuon Kokaru-kirjan tekijästä, HS 8.11 ”Olet sitä, mitä syöt”.
VastaaPoistaMelkoinen yhteensattuma tosiaan:) Aika hauska! Kiitos kun jaoit.
Poista