Hyvää sunnuntaita. Tänään olisi vuorossa kahvihetki, ja jutustelua. Olen tehnyt monta reseptipostausta ja ruokaostospostausta, joten hetken hengähdystauko lienee paikallaan.
Olen kahvin kanssa nyt monena päivänä tehnyt tuollaisen hedelmälautasen, jossa on ananasta ja paria muuta hedelmää. Banaanikeksejä on toki myös mennyt.
Kahlasin tänään tunnin verran muistikorteilla ja kovalevyillä etsien itsestäni valokuvaa, jonka voisin laittaa kuvaprofiiliksi blogiin. Etsin turhaan.
Olen karannut paikalta jos otetaan kamera esille.
Tällä hetkellä paino on keikkunut jossain siinä 57-58 kilon tietämilllä, pituuden ollessa 167 ja iän 41. Sukupuoli nainen ja tietysti sitä kautta olen energiantarpeeltani varmasti hyvin pieniruokainen.
Mutta minkä sitä itselleen mahtaa. Olin samanlainen ähkyyn syöjä ennen tätä ruokavalion vaihtumistakin, mutta silloin painoin 70 kiloa, jatkuvasti lihoen lisää.
Syömistä kun ei voi lopettaa, niin vaihdoin sitten vaan sen, mitä syön.
Saa nähdä, mikä on kauppareissujen yhteenvedon tulos, sitähän voisi nyt kuun vaihduttua alkaa miettiä.
En tiedä oikeastaan vastausta itsekään, kumpi tulee halvemmaksi oikeasti, syödä kuten minä söin ennen tätä, eli ihan kaikkea, itse tehden ja eineksillä jatkaen, vai nyt kun syö pelkkää kasvia. Tulos voi olla jopa miinuksen puolella, tai sitten plus miinus nolla.
On toki tiedettävä, että olen niin kova syömään, etten tiedä antavatko minun ruokailutottumukseni vertailukelpoista kuvaa järkevistä ruokamenoista tällä ruokavaliolla.
Toisaalta en usko olevani ainut, joka tehtyään pellillisen ranskalaisia syö itsensä hetkellisesti lähes toimintakyvyttömään kuntoon, ja juuri kun luuli syöneensä tarpeeksi, vetää vielä jälkiruuat päälle.
Ruokamenojani voi muuttaa myös se, että saatan laittaa isot kauhalliset perunamuusia välillä koirankin kuppiin.
On sillä koiraväellä toki myös ne omat ruokansa.
Otin valokuvan äkkiä ulkoakin, että osaan muistaa myöhemmin, millaista aikaa tässä elettiin, näiden tarinoiden aikaan.
Aloitin ruokaostosten seurannan 15.4. 2021, ja siitä asti olen kuvannut jokaisen ruokakauppaostokseni, lukuunottamatta kahveja ja kodin taloustarvikkeita.
Minulla on tallessa myös ostostiedot huhtikuun alusta asti. Kuitenkaan en aio lopettaa seurantaa vielä tähän, koska odotan pääsyä automarkettiin täydentämään kuiva-ainekaappeja.
Se voi olla informatiivista ja vertailua herättävää jollekin, joka ehkä harkitsee omalla kohdallaan erinäisiä ruokavalioasioita.
Tai voi olla, ettei tällaisesta mitään hyötyä ole yhtään kenellekään. Mielenkiintoista vaan tietää kaikkea. En silti tiedä tekeekö sillä tiedolla mitään loppupeleissä.
Jää nähtäväksi, olisiko parempi jatkaa kuvaamalla jokainen ostos erikseen, vai teenkö jonkinlaisia pakettiratkaisuja, etteivät postaukset tule kovin pitkiksi.
Jaha, alkoi sataa luntakin. Pakkohan siitä oli ottaa kuva, oli niin ikimuistoinen hetki.
Tämä on mielenkiintoista aikaa sikäli, tämä jumitusaika, kun täällä on vähän säpissä joka suuntaan.
Se aiheuttaa että vaikka haluaisikin, ei voisi lähteä vegekauppaan ostamaan pulvereita ja inkojen perinteisiä ainesosia, joita monesti vegaanisissa resepteissä tarvitaan.
Päästään nyt seuraamaan, onnistuuko elämä lähikaupan tuotevalikoiman armoilla. Tähän asti on tuntunut, että hyvin pärjää. Vaikka jopa lanttu oli nyt loppunut kevään vihannesvalikoimista lähikaupassa.
Viimeksi tänään aamulla etsin jotain reseptiä, ja löydettyäni mielenkiintoisen, niin jo toinen tai kolmas ainesosa oli kotoisin Andien vuoristosta, ja sitä myydään vain erikoisliikkeissä. Eikä se riittänyt, vaan siinä samassa reseptissä oli toinenkin ainesosa, mistä en ollut koskaan kuullutkaan.
Vaikka jopa lähi Salessa on nykyään kaikenlaista, välillä ihan uskomattomankin uudenaikaista kampetta myynnissä, niin haluan tehdä nyt sellaisia reseptejä, joita voisi seurata helposti, vaikka ei olisi mitään ja haluaa heti silti kokeilla Whole Food Plant Based - meininkiä.
Itse olin ainakin alussa sellainen, että heti kaikki välittömästi piti saada testata. Aina, kun tuli esille jokin uusi juttu tai kotkotus, täytyi pitää penkin reunoista kiinni, ettei lähde samantien kauppaan hakemaan jotain uutta ennenkuulumatonta jauhoa tai maustetta, jota DrGregerkin suositteli.
Kun tällä ruokavaliolla on ollut jo näin pitkään, eli kohta kaksi vuotta, niin alkaa jo rauhoittua meno. Pystyy tekemään rauhallisia siirtoja, ja makuaistikin on muuttunut.
Pahoittelut, jos sitten joskus käytän kuitenkin jonkun silmiin tulevaisuudessa tai jo nyt kummallisia tuotteita. Sitähän oppii jatkuvasti, ja kaikkea ei pysty de-oppimaan takaisin.
Ennen minulle ravintohiiva oli täysin käsittämätön asia. Samoin balsamiviinietikka. Mutta nyt osaan käyttää niitä, ja voin joku kerta tehdä niistä postauksen.
Hauskaa Vapun aikaa! On taas hyvät kelit. Käytin jo koiran lenkillä ja nyt pääsee syömään. Kahvi jäähtyi kuppiin, ja loput lämmitetään mikrossa. Hedelmätkin söin.
Kommentit
Lähetä kommentti