WFPB - Mitä söin päivässä - Syyskauden aterioita

Odotellessa seuraavaa ruokaostospostausta voimme tutustua "mitä söin päivässä"-tyyliseen esitykseen.

Tuttuun tapaan olen koonnut kuvat useiden eri päivien aterioista. On helpompi ottaa satunnaisia kuvia aina muistin aikana, kuin yrittää kuvata yhden päivän jokainen ateria.

Yhden päivän ruuista koostuva kuvasade voisi olla tylsäkin, jos syön samaa ruokaa melkein koko päivän. Ehkä sellainenkin joskus onnistuisi tehdä, aika näyttää.

Oli hauska löytää koneelta kuvia, joista muodostui peräkkäin laitettuna oikea lapsuuteni ruokaunelma. Saisipa joka päivä syödä aamusta iltaan pelkkää...(ruoan nimi on linkki ohjeeseen)

..pitsaa..

..ranskalaisia..

..jäätelöä..

..ja räiskäleitä..

Lapsuuden herkkuruokatoiveet voidaan katsoa toteutuneeksi.

Seuraavaksi vähän arkisemmaksi miellettyjä ruokalajeja:

Tämä peruna-lanttu-porkkanakeitto on ollut ihan lempiruokiani viime aikoina. 

Opin hyvän niksin saada liemi paksuksi. Kun keitto alkoi olla valmista niin hakkasin, pieksin ja sekoitin sitä kauhalla oikein mahdollisimman brutaalisti. Sain siten jauhoiset perunat luovuttamaan tärkkelystään keiton liemeen. 

Lisäksi porkkanat ja lantut hajoilivat myös, ja olivat aika maukkaita. 

Vältän kuitenkin liikaa ylikeittämistä, jotta ruokaan jäisi jotain vitamiinejakin tallelle.

Olen laittanut nyt porkkanat keittoon kuorimattomina. Tuntuisi syksyn porkkanat olevan maukkaimpia siten. 

Lantut ovat tarvinneet nyt paljon keittoaikaa. Olen lisäillyt ne porkkanoiden kera ensimmäisenä kiehumaan pitempään, ennen perunoita.

Ostin hamstrauskeikalla misoa kun luvattiin, että suolasta huolimatta sitä voi WFPB-ruokavaliollakin syödä, tai ainakin Dr. Greger syö. Kokeilin sitä nyt riisiin. 

Aika hyvin toimi, eikä tarvinnut sitten laitella soijakastiketta tai maustekastiketta, puhumattakaan pöytäsuolasta. Kastikkeena tässä on bataateista ja lisseistä tehty kastike tai pata, tomaattisosetta ja mausteita mauksi.

Sitruunanmehu ei sopinut tähän, joten hyvä että oli tuo miso antamassa makua. Sitruunamehu sopii yleensä bataattikeittoon, muttei jostain syystä toiminut bataattikastikkeeseen. Se oli vain oma mielipiteeni.

Monta päivää piti syödä tällaista makaronipataa tai -vuokaa, kun tein niin ison määrän. Kaiken lisäksi se ei onnistunut edes kunnolla, eli ei ollut hyvää. Onneksi ketsuppi monesti auttaa, ainakin jos ongelmana on ainoastaan mauttomuus ja tylsyys.

Kulinaristinen painajainen toisille varmasti, tehdä pahaa ruokaa ja kuorruttaa se vielä ketsupilla. Mutta jollekin toiselle (ak) se voi edustaa taas sitä lapsuuden unelmaa. 

Näitä olen usein nyt kiireessä ja ideoiden puuttuessa tullut tehneeksi. Keitän spagetin, jätän keitinvettä pohjalle ja teen kastikkeen suoraan siihen. Vähän tomaattia, mausteita ja iki-ihanaa ketsuppia, niin pasta-ateria on valmis. 

Viereisessä kattilassa höyryttyy pussillinen pakasteparsakaalia samalla. Sitruunanmehua puristamalla saa lisää C-vitamiinia ruokaan, ja virkistettyä pakasteparsakaalit jälleen kesäisen raikkaiksi.

Perunatkin on useimmiten helppo keittää, eikä aivoja tarvita liian moneen asiaan. 

Tämän jälkeen löysin vielä sen "kastike purkissa"-idean, joka oli hyvä, koska koen että on kuivaa joskus syödä perunoita ilman kastiketta, tai aina ketsupilla. 

Kyllä tämä näinkin silti meni, ei voi moittia.

Kuvasta hankala erottaa, onko tuo sämpylä vai kivi joen rannasta. Pakastimesta kyllä sen löysin, ja sulatin kaalikeiton kanssa. 

Sämpyläkokeiluni ei ollut läheskään niin hyvä, kuin viimeisin grahamjauhoista tekemäni peltileipä. Joten sämpyläreseptiä ei tule blogiin vielä. Olen siirtynyt tekemään sitä peltileipää nyt leiväksi melkein joka kerta.

Nyt on alkanut saada kaupoista taas hyviä jauhoisiakin perunoita, joista on tullut hyvä muusi. Prismasta ostetut punaisen pussin Afra-lajin perunat onnistuivat ihan hyvin. 

Muusasin vain, ja laitoin nesteeksi keitinveden.

Ja sitten kahvihetken kautta alan laittamaan pakettiin tätä postausta. Kuvassa on vain yksi banaanikaurakeksi, mutta kyllä noita voi tuoreena viisi mennä ihan varmasti. 

Olen välillä ripotellut sokeria (ja kanelia) keksien päälle ennen paistamista, ja lusikallisen jopa taikinaan. En kauaa yleensä jaksa innostua taateleiden kanssa pelaamisesta valkoisen sokerin tilalla.

Mutta jo vähäinenkin lisäsokeri vaikuttaisi tekevän niitä sitkeitä. Ne muistuttavat jollain tapaa sitten niitä entisiä kaurakeksejä, joita tein joskus muinoin voin ja sokerin kanssa kaurahiutaleista. Ei kai sitä sokeria makeuden puolesta edes tarvita, kun banaani makeuttaa niin paljon.

Omenoita on riittänyt, ja jonkin verran muitakin hedelmiä. 

Vielä lopuksi voisin mainita, kuten vegaaneja aina muistutellaan, että B12, D3 ja Jodi ovat lisäravinteita, joita otan sen takia, että olen vegaanisella ruokavaliolla ja minimoinut lisätyn suolan käytönkin niin vähiin. Kaikki ruuat teen siis vegaanisesti ja myös ilman lisättyä rasvaa. 

Tuoreitakin vihanneksia syön, mutta monesti otan vain esimerkiksi kukkakaalista lohkon tai puren lantunpalasia kokatessa. Tiukkaa tekee välillä, se salaatin syöminen. Välillä yritän siinäkin skarpata. 

Kiitos, ja hyvää loppuviikkoa! Pian ostostellaan taas. Pitihän se ollakin jo ruokaostospostaus tulossa, mutta katson saisinko kahden viikon ostokset kerralla samaan.

Lisää mitä söin päivässä-juttuja

Mitä söin päivässä 

Mitä söin päivässä - lautasmalli WFPB-ruokavaliolla

Ruokaostokset lokakuu vkot 2. ja 3.