Viimeksi tehtiin yksinkertainen keitto, joka vei Suomen historiaan sisältämällä lanttua. Mielestäni keitto jäi vähän kaipaamaan leipää kylkeensä.
Koska leivän tarkoitus oli olla vain keiton kaverina, en asettanut leivälle kovin suuria makuvaatimuksia. Se tulisi kastetuksi keittoon ja sillä pyyhittäisiin lautaselta yrtit ja jäljellä oleva liemi.
Uunituoretta ja terveellistä keiton kyytipojaksi. Illalla loput jääkaappiin tai pakkaseen.
Pelkäsin silti leivästä tulevan kauhea korppu, joka ei nouse kunnolla. Katsotaan:
- 0,5 litraa vettä
- 1,5 ruokalusikallista kuivahiivaa (tai 1pss kuivahiivaa)
- 2 dl kaurahiutaleita
- 2 dl ruisjauhoja
- loraus siirappia, ripaus suolaa
- täysjyvävehnäjauhoja, kunnes taikina sopivan paksua kaadettavaksi ja levitettäväksi vuokaan.
Laitoin lorauksen siirappia, jotta se ehkä jotenkin ruokkisi hiivaa heräämään, ja vähän makeuttaisi leipää, riippuen lorauksesta.
Lisäksi laitoin suolaa vähän.
Seuraavaksi 2 dl kaurahiutaleita.
Edelleen pysyen sen verran löysänä, että sen pystyi kaatamaan pellille helposti lastan avulla. Levittelin kohti reunoja.
Vuokani oli pienempi, kuin normi uunipelti.
Uuni oli ensin 200C-asteella, mutta laskin sitä sitten 180 asteeseen.
Voisiko tämän perinteisempää ja historiallisempaa ruokaa tähän hätään olla? Rukiista leipää, kauraa, keitto jossa on lanttua, sekä puolukoista survottu mehu, jonka mukana kulauttaa kurkkuunsa vitamiinit ja antioksidantit.
Vuokani oli pienempi, kuin normi uunipelti.
Jos saman määrän haluaa tehdä tavallisen uunipellin päällä, voi olla hyvä olla levittämättä taikinaa ihan reunoille asti, ja jättää keskelle sopivan paksuiseksi.
Taputtelin leipätaikinan vuokaan tasaiseksi, ripotellen ruisjauhoja päälle.
Jauhotaputtamalla se pysyy irti liinasta tai leivinpaperista, jolla se peitetään nousemisen ajaksi.
Ruudutin vähän taikinapyörällä, että olisi mahdollisesti helpompi leikata.
Annoin nousta 15 - 30 minuttia lämpöisessä paikassa, eli siinä uunin lähellä, kun uuni oli kuumumassa.
Ajattelin, että jos lämpötilaa vähän laskemalla se leipä olisi siellä hieman pidempään, muttei tekisi kovin kovaa kuorta.
Kyseessähän ei kuitenkaan ollut mikään iloinen pumpernikkeli, vaan erittäin karu graham- ja ruisjauholeipä.
Annoin kohota kunnes se alkoi täyttää vuokaa ja uuni oli kuumunut.
Laitoin sitten paistumaan.
Paistoaika oli noin vartin. Jopa vähemmän jos on 200 C kuuma uuni, ja enemmän, jos 180 C eli kylmempi.
15 minuutin kohdalla tarkistelin ja kokeilin päältä, joko kuori kypsyy. Myös reunoista voi nähdä, alkaako olla valmista.
Ei ollut läheskään niin karua, kuin olin olettanut.
15 minuutin kohdalla tarkistelin ja kokeilin päältä, joko kuori kypsyy. Myös reunoista voi nähdä, alkaako olla valmista.
Sieltä se viimein tulla tupsahti, ja ylitti kaikki odotukset.
Monesti kauraleivistä on vaikea erottaa kypsyysaste, koska sisus saattaa pysyä kosteahkona.
Leipä kannattaakin jättää liinan tai leivinpaperin alle vetäytymään joksikin aikaa.
Ruisjauhotus leivän pinnalla antoi kivan säväyksen.
Hyviä puolia maun lisäksi ovat hyvä kuitupitoisuus, terveellisyys ja ruokaisuus.
Iltateellä maistui sinappia ja kurkkua päällisinä.
Eväsleipänä toimiva, ainakin tuoreena.
Surautin vielä puolukkamehut Lidlistä ostetulla surauttimella ruokajuomaksi.
Voisiko tämän perinteisempää ja historiallisempaa ruokaa tähän hätään olla? Rukiista leipää, kauraa, keitto jossa on lanttua, sekä puolukoista survottu mehu, jonka mukana kulauttaa kurkkuunsa vitamiinit ja antioksidantit.
Lehtivihreä saadaan kuivatuista yrteistä keitossa, koska ei talvella kasva tuoreita yrttejä kasvimaalla.
Kaikki tärkeät aterian ainesosat saatiin kasaan helposti. Budjettikaan ei välttämättä kaadu.
Tämä ihan parasta leipää. Tein nyt vahvasti rukiiseen ja grahamiin. Loppuun hiivaleipäjauhoja ei tarvinnut lisätä kovin paljon, kun leipä aines oli paisto kunnossa. Pellille 4 leipästä, saa kohota ja uuniin.
VastaaPoistaMahtava kuulla, että leipä on tehnyt kauppansa. Hyvä idea tehdä pellille neljäksi leipäseksi! Pitääpä kokeilla seuraavalla kerralla.
Poista