Nyt on kahvisarvien aika. Löysin "Sattumasoppaa, pulavuosien parhaat palat" - nimisestä kirjasta reseptin, nimellä "Kuminasarvet" s.121. Kirja on Hanna Pukkila - nimisen kirjoittajan.
Pienensin määriä, ja korvasin rasvan banaanin palasella.
Laitoin kahvisarvien täytteeksi appelsiinimarmeladia.
.
Siinä on paljon pula-ajan reseptejä.
Kirjassa olevassa reseptissä kuminasarvitaikinaan olisi tullut litra vettä, yli kilo-puoltoista jauhoja ja 1 rkl rasvaa.
Pienensin määriä, ja korvasin rasvan banaanin palasella.
Oma versioni :
- n.300 ml vettä
- 2 tl kuivahiivaa
- ripaus suolaa
- 1-2 rkl sokeria
- 1/3 banaani
- hiivaleipävehnäjauhoja lisätään kunnes tulee kaulittavissa oleva taikina
Uuni 200°C. Paistetaan 10-15 min. kunnes kullanruskeita ja valmiita.
Näistä tuli yksi täysi pellillinen, vajaa toista. Riippui, minkä kokoisia teki.
2 tl kuivahiivaa lämpöiseen veteen.
Lisäsin suolan ja sokerin. Laitoin varovasti, koska tämä on aika pieni taikina.
Kuitenkin hyvä olla suolaa hieman.
Sokeria laitoin 1-2 ruokalusikallista.
Aloin lisäämään jauhoja.
Sekoitin haarukalla tai vispilällä, kunnes se alkoi tarkertua.
Laitoin jauhoja päälle kunnolla ja koitin vähän vaivata ja pitää sitä irrallaan astiassa. Lisäten jauhoja tarpeen mukaan.
Sitten tuli vaihe, että taikina ei enää edennyt. Se oli vähän sellaista repaleista ja sitä oli hankala oikein käsitellä.
Silloin oli se hyvä hetki lisätä "rasva", eli muusattu pala banaania. Taikina tokeni.
Höttösinä naruina oli välillä tuo taikina.
Taikinaa käskettiin vaivata ohjeessa. Tai sanottiin jotenkin, että hyvin vaivattua taikinaa ei tarvitse kohottaa.
Älkää kysykö, miten saa tällaisen tehtyä. Jonkinlainen propelisarvi. Maku tosin hyvä.
Voiteluun käytin vettä.
Lähdin pensselillä käymään kahvisarvia läpi, kunnes kaikki oli valeltu.
Hyvä ja kullan värinen tuli myös propellisarvesta. Nam!
Halkaisemalla varmistin, ettei vain ole keskeltä raakaa.
Kuvista huomaa, miten tuo vesivoitelu auttoi. Ne kohdat, mihin ei ole pensseli osunut, jäi valkeaksi. Hyvä että on molempia pintoja, saa vaihtelua sarviin.
Nyt voi tehdä näitä.
Kokeilin sekä hyvin vaivattua ja kohotettua taikinaa, että vaivaamatonta ja vasta sarvimuotoisina kohotettua taikinaa. Ero oli, että enemmän vaivattu ja kohotettu taikina muodosti sitkeämmät sarvet, ja pullamaisemman taikinan.
Ei välttämättä se toivotuin tulos, mutta ei myöskään varsinaisesti väärin. Kaikki sarvet tuli ainakin täällä syötyä.
Taikinaahan tavallaan joutuu vaivaamaan hetken aikaa. Jos se tarttuu käsiin tai leikkuulautaan, siihen pitää lisätä jauhoja, jotka jälleen pitää sekoittaakin siihen vaivaamalla.
Pitää laitella muotoon, ja puristella tuossa jauhotetulla leikkuulaudalla.
Mutta en lähtisi erikseen urakalla sitä vaivaamaan. Muuten se sitkastuu lisää ja lisää
.
Jaoin taikinan kahtia, ja tein toisesta puolikkaasta sen ensimmäisen ympyrälätyn kaulimen avulla. Taikinapyörällä jaoin sektoreihin.
Ensimmäsiä sarvia en osannut taitella, koska en ole näitä tehnyt koskaan ennen.
Kirjassa käskettiin kaulia taikina suorakaiteen muotoiseksi.
Pitää kaulita ympyräksi ja jakaa sektoreiksi, sitten voi rullata leveämmästä päästä kohti suippoa päätä, jolloin muodostuu se kahvisarvi.
Tällaisia niistä sitten alkoi tulemaan. Harjoittelu tekee varmasti mestarin.
Mitä enemmän lapoja propellissa, sitä paremminhan siinä on ruskettuvaa pinta-alaa.
Kun jokainen oli suurin piirtein voideltuna, ripottelin sokeria vielä päälle. .
Saivat kohota, kunnes uuni oli kuumunut.Vartin tai 20 minuuttia.
Nämä olivat uunissa ensin sen kymmenisen minuuttia, mutta olin kyllä uunin vieressä vahtimassa.
Eka erä sisälsi sekä isoja, että hyvin pieniä sarvia, toka satsissa kokeilin vaivata taikinaa enemmän, ja kolmannessa kokeilin melko pieniä sarvia.
Olen tällä viikolla syönyt varmaan kaksi ja puoli pellillistä kahvisarvia.
En osannut kahvisarvia tehdä entiselläkään ruokavaliolla, joten olin varautunut siihen, etteivät kahvisarvet enää ruokavaliooni kuulu.
Nyt voi tehdä näitä.
Kokeilemisen arvoinen resepti. Tähän ei mene paljoa jauhojakaan, kun tekee sen 300 ml vesimäärän. Kaksi taikinalättyä vain kolmioitavina ja rullattavina.
Lyhyt paistoaika. Yllättävän helpot. Itsestäni tuntui ensin suurelta kynnykseltä aloittaa, mutta se on aina jos taikinareseptissä mainitaan sana hiiva.
Lisää pula-aikajuttuja
Kommentit
Lähetä kommentti