WFPB - Punajuuret - Mitä punajuurista? - Punajuurien keittäminen, pakastaminen ja käyttö

Eilen bongasin tarjouksen, että saisi halvalla punajuuria. Myös muut juurekset olivat tarjouksessa.

Ostin kuitenkin kaikkea muuta, paitsi punajuuria. 

Punajuuret ovat siitä haasteellinen kasvi minulle, että koen usein vaikeuksia ryhtyä tekemään niistä mitään.

Niitä ei myöskään huvita syödä mitään isoa määrää kerralla, ja menekki on lähinnä lisukkeen verran.

Mutta. Härkää sarvista, ja kokoan nyt tähän postaukseen kuvia ja mainintoja, joista voi myöhemminkin palauttaa mieleen ideoita punajuuriin liittyen.

Hyviä reseptilistoja on muuallakin, mutta tässä erikoistumme nyt siihen, että ollaan myös WFPB-maailmassa. Tässä tapauksessa se tarkoittaa, että vältetään rasvaa ja eläintuotteita ja vähennetään suolaakin. 

Suolaa, öljyä, kermaa ja voita pystyy lisäämään aina, joten ei varmaan haittaa, jos joku ei ole samalla ruokavaliolla. 

Ja käytän itsekin mm. sinappia jossa voi olla suolaa, kun teen punajuurille kastiketta.

Resepti voi mennä vaikka niin, että Dijon-sinappia, balsamiviinietikkaa tai ehkä punaviinietikkaa (jota en ole testannut), sitruunamehua ja jotain makeutusta, kuten vaahterasiirappia.

Itse käytän tuota koti-sinappia, jossa on makeutta valmiiksi. Puolet ja puolet balsamietikkaa ja sinappia.

Sinappien valmistusaineluettelo kannattaa tarkistaa, mikäli haluaa välttää lisättyä ruokaöljyä niissä. Monesti on sinapin sekaan laitettu sitäkin.

Punajuuria keitetään noin tunti, ainakin näitä syksyn uusia punajuuria. 

Tietysti jos ne ovat tosi ison kokoisia, niin voihan se keittoaika siitä hieman pidentyä. Riippuu siitäkin, mikä on jatkokäyttö, ja haluaako mieluummin tosi pehmeitä vai kovempia punajuuria.

Laitan punajuuret kylmään veteen, enkä ota niistä kantoja pois. Kokonaisista punajuurista irtoaa vähemmän väriä ja ravinteita veteen. 

Keitän aina runsaassa vedessä ja ilman kantta. Aluksi täysillä, sitten pienentäen vähän lämpötilaa.

Moni ohje on, että kansi päällä, ja sitä rataa. Mutta siihen pitäisi muistaa laittaa pyykkipoika, ja tarpeeksi monta kertaa olen siivonnut punaista vettä hellalta niin, että kannet jää nyt sikseen.

Kun punajuuret otetaan pois kiehumasta, ne laitetaan kylmään veteen. 

Mieluiten jääkylmään. Voi käyttää jopa jääpaloja siinä vedessä.

Minulle oli pitkään arvoitus, miksi näin tehdään muun, kuin jäähdyttämisen takia.

Sain selville, että ilmeisesti punajuuret jotenkin vielä pehmenevät ja valmistuvat lisää joutuessaan äkillisesti täysin kylmään veteen siitä kiehuvasta vedestä. 

Olen kyllä aiemmin jäähdyttänyt ne aina ihan tavallisesti hanaveteen ilman jäitäkin, ja ovat ne punajuuret mielestäni onnistuneet niinkin. Olen usein myös valuttanut sitä vettä jonkin aikaa, jotta se pysyisi kylmänä. 

Sitten ne tietysti kuoritaan ja otetaan kaikki rupukohdat ja kannat pois. Välillä kuori irtoaa ihan puristamalla, välillä joutuu käyttämään veistä apuna.

Itse en ole punajuurien etikkasäilömiseen perehtynyt, ja minusta nämä tavalliset, suolattomassa vedessä keitetyt punajuuret eivät todellakaan kauaa jääkaapissani säily. Loraus jotain hapanta, kuten etikka tai sitruuna, voisi tietysti auttaa säilymään.

Ne olisi silti syötävä kiireellä pois, ainakin muutaman päivän sisällä. Se koituu ongelmaksi varsinkin, jos yritän yksin syödä, ja punajuuria on kilon verran keitettynä. 

Siksi raastan ja pakastan osan. Teen niistä myöhemmin vaikka borssikeittoa tai punakaalilisuketta. Tai käytän rommi-suklaakakkuun, jota teen joskus ja ehkä jouluna.

Pakastettu viipaloitu punajuuri voi olla myös hyvä idea, mutta itse en pidä siitä, millaiseksi rakenne menee pakastettuna olon jälkeen. Joku tykkää, joku ei.

Punajuurta voisi varmaan raastaa raakanakin ja pakastaa, mutta raakojen punajuurien raastaminen voi olla melko työlästä tavallisella käsiraastimella.

Tässä on toinen ongelmakasvi, eli punakaali. Sekin aina tuppaa jääkaapissa menemään ruskeaksi ennen, kuin saan aloitettua sen kanssa jonkin ruuan. 

Tässä sille siis kaverit, eli punajuuri ja paprikasäilyke.

Joskus punakaali menisi raasteenakin jonkin matkaa. Joskus taas maku on niin puiseva, että olisi pakko tehdä jotain ruokaa siitä mieluummin. 

Sen verran terveellinen ja edullinen kasvi kuitenkin, etten halua kokonaan jättää sitä käyttämättä. Olipa se kuinka hankala hyvänsä.

Laitan punakaalta ja punajuuria kiehumaan keskenään.

Käytän joko raakoja punajuuria pilkottuna tai raastettuna, tai sitten pakkasesta sitä kypsää punajuuriraastetta. Valmiiksi kypsän raasteen voi lisätä lopuksi, kun punakaali on valmista. 

Mausteeksi heittelen kaikenlaista. Inkivääriä, mustapippuria, loraus siirappia ja jonkin verran oreganoa.

Lopuksi laitan niitä paprikasäilykkeitä jos sattuu olemaan, ja purkista voi lorauttaa lientäkin. 

Liemessä, ainakin näissä Rainbow - merkkisissä, on suolaa, sokeria ja etikkaa.

Toinen vaihtoehto on laittaa jotain muuta etikkaa vähän, sekä loraukset ketsuppia, tomaattisosetta tai muuta, mitä nyt ikinä mieleen juolahtaa. Chilikin voi olla kiva.

Tässä on punakaali-punajuurilisuke couscousin kanssa.

Jos lisukkeeseen jää paljon nestettä, sen voi siivilöidä pois, ja keittää siinä vaikka spagetit. 

Jos ei halua aloittaa aina keittämisoperaatiota punajuurista, niin ne voi kuoria ja paloitella raakanakin uunijuureksiksi. 

Eilen testasin niistä, mitä sattui vielä jääkaapissa olemaan.

Tässä oli naurista, lanttua, bataattia, porkkanaa ja punajuurta. 

Aivan loistavan maukkaita nuo punajuuret olivatkin siellä joukossa. 

200 C-asteisessa uunissa, kannellisessa vuoassa noin tunti, ja hyvä tuli. 

Annoin vielä uunin sammutettuani olla sen jälkilämmön ajan, ja tuli melko pehmeitä juureksia.

Voisihan tuon koko vuoan tehdä täyteen pelkkiä punajuuriakin. Niitä voi olla helppo ja mukava kuoria raakana kuorimaveitsellä. Jää myös koko muu punajuurien keittämiseen liittyvä rumba pois.

Erikoismainintana risotto, mutta ei punajuuririsotto. Sitä nimittäin en ole saanut onnistumaan. Usein punajuuririsottoon tulisi jotain kermaa ja liemikuutioita. 

Kun en sellaisia käytä, niin olen joutunut unohtamaan kyseisen ruokalajin kokonaan.

Punajuuririsotto oli ensimmäisiä ruokia, mitä kokeilin tehdä siirryttyäni vähäsuolaiseen tällaiseen WFPB-ruokavalioon. Noh, siitä tuli hirveää, sen voin sanoa.

Yritin tehdä sen niin, että otin vain jonkin punajuuririsoton reseptin netistä, laitoin samat mausteet jättäen kuitenkin ne kermat ja suolat pois.

Ei ollut itku kaukana. Sen jälkeen tuli jokin, oli se sitten sähkökatko tai ukonilma, mutta muistikuva on, että istuin jostain syystä pimeässä kamarissa yöllä, ja yritin syödä suolatonta ja kermatonta punajuuririsottoa kylmänä.

Onneksi oli velipoika sitten jolle sai soittaa vertaistukea, ja nauraa että ei ikinä enää punajuuririsottoa. Hän oli mukana ensin kokkaamisessakin, mutta jäin sitten yksin sen kamalan ruuan kanssa.

Lisäksi se kaikki vaiva, kun yritin keväisistä punajuurista tehdä muka jotain uunifolio-nyyttejä. Ne paistuivat varmaan kaksi tuntia, eivätkä tulleet valmiiksi.

Hirveitä makumuistoja, mutta onneksi nyt tietää, mitä ei minun ainakaan kannata koskaan yrittää.

Ehkä jonain päivänä yritän vielä punajuuririsottoa tehdä, mutten ihan lähiaikoina. Menee se näinkin, että risotto erikseen, ja punajuuret lisukkeena. 

Kiitos kun luit, ja toivottavasti tuli ideoita punajuurien kanssa melskaamiseen. 

Hyvin nämä säilyvät jääkaapissakin vihanneslokerossa, joten mahdollisesti uskaltaa hakea jopa sen tarjoussäkin punajuuria. 

Tarjouksesta en tiedä, oliko se paikallinen vai jokaisessa marketissa. Välillä niitä tarjouksia on, välillä ei. Yleensä kuitenkin aika edullisia ovat ilman tarjouksiakin. 

Tässä punajuurijuttu viime keväältä:  punajuurien keittäminen