Puurosta juttua

Jos puuro maistuu, ja on maistunut ennenkin, siinä on helppo ruoka joka käy kokokasvi plant based ruokavalioon.

Aikoinaan, sekaruokailijana, muistin aina puurosta sanoa, että puuron jos syö aamupalaksi, niin kohta on vielä hirveämpi nälkä.

Jotenkin puuro silloin aiheutti sen, että se jotenkin siis pahensi näläntunnetta, aiheutettuaan ensin täyden ähkyn. Siksi pelotti aina syödä aamupalaksi puuro, ja lähteä jonnekin hommiin sitten päiväksi. Pelotti joka kerta, milloin se nälkä pärähtää täysillä ja sattuu vatsaan. 

Pahimmassa tapauksessa ei pääse syömään heti, kun se kamaluus tapahtuu. Ja se pelko toteutui sen verran monesti, että oli vähällä traumatisoida minut koko puurosta pois.

Siinä oli monesti kuitenkin omasta mielestäni sellainen ratkaisu, että jos miettii sen puuron kanssa jonkin "proteiininlähteen" joka sitten normalisoi tilanteen ja pitää nälkää.

Sehän monesti auttoi, että puuron kanssa oli kananmuna tai raejuusto.

Kuitenkaan sellaiset eivät ole nyt vaihtoehto, ja muutenkin olen heivannut jo miettimästä mitään proteiinin lähteitä erikseen. 

Tuntuu auttavan, että laittaa banaania, marjoja, kauramaitoja, rusinoita ja kaikkea puuroon, sekä lisäksi ymmärtää syödä sitä sen ähkynkin tuolle puolen. Mutta koska se on kaikki erittäin nestepitoistakin ruokaa, siinäkin on vaaransa työpäivän sujumisen kannalta, ettei olisi rasittavaa.

Osittain olen  jo hyväksynyt, ettei mikään ruoka vatsassa pysy ikuisesti, ja nälkä tulee kuitenkin.

Joten pidän eväitä, tai sitten selviän tuurilla.

Ongelma ei kuitenkaan tunnu enää yhtä isolta. En tiedä yhtään mistä se johtuu. Olenko oppinut syömään enemmän ja isompia annoksia, vai onko se hedelmä tai marja joka auttaa.

Mutta tekee mieli kertoa, että mikään pakko ei ole syödä puuroa juuri aamupalaksi. Ei ole myöskään pakko syödä just kaurapuuroa, jos ei siitä pidä.

Tai voi olla syömättä yhtään mitään puuroa ikinä, jos ei halua sellaisia syödä. Se ei mielestäni ole mikään este millekään, eikä ole mitään järkeä syödä jotain mitä inhoaa.

Kuitenkin itse syön puuron nykyään illalla. Äsken keitin puolen litran vesimäärään puuron, jonka koristelin vähän millä sattuu, mikä käy päinsä kuten marjat, parit pähkinät, pellavarouhetta, ja banaani.

Söin telkkarin kanssa sitä itseni kurkkua myöten täyteen, ja nyt kun laitan jossain kohtaa nukkumaan, olen varma etten herää yöllä nälkään.

Sitä puuroa oli sellainen määrä, että ei mitään järkeä, ainakaan jos vertaan miten ennen söin sitä maltillisesti yhden lautasellisen.

En tällä kertaa edes vaivautunut laittamaan sitä lautaselle, vaan söin suoraan kattilasta kaikki. Turhia välivaiheita ne lautaselle laitot, jos kuitenkin syö loppuun.

Jos jotain olisi jäänyt, se olisi mennyt jääkaappiin ja koiran kuppiin. Koira tosin ei puurosta tykkää, mutta jos siihen sekoittaa jauhelihaa ja kanamunaa, eli ilmeisesti proteiininlähteen, niin koira haukkoo puuron kitaansa erittäin tyytyväisenä.

Siitäpä huomaa mikä on sen ruokavalio.

Lisätty sokeri on vähän pannassa tällä ruokavaliolla, mutta en näe estettä, etteikö voisi hillosilmän laittaa puuroon. Se on niin kärpänen meressä, verrattuna siihen paljonko sitä sokeria on joskus mennyt. Ja sokeri on taaskin mausteena, eikä ruokana, joten hyvin se sinne solahtaa. Jos tykkää.