Mitä ostaa ja hankkia Whole Food Plant Based - ruokavaliolla

 

Kodinkonehankinta, eli sauvasekoitin. 

Riisinkeittimen olin hankkinut jo aikaa sitten, se oli kätevä tähän ruokavalioon. 

Sitten minulla on kuorimaveitsi, puukko, kulho, kattilat, porkkananraastin, ja kaikki peruskamat.

Jos haluaa aloittaa tämän ruokavalion noudattamisen, niin ei tarvitse kyllä ostaa edes uusia laitteita kotiin. Sauvasekoittimen hankkiminen oli täysin oma valintani, ja mikään tässä ruokavalion ruokasisällössä ei pakollisesti edellytä sen omistamista.

Youtubessa kaikilla reseptikanavan pitäjillä tuntuu kohta olevan blenderit, raastimet, yleiskoneet, air fryerit, slow cookerit ja muuta. Se herättää helposti tunteen, että nyt pitäisi itselläkin olla, koska muuten ei voi tehdä niitä hyviä kastikkeita tai kuorrutteita, mitä edistyneet Whole Food Plant Based-tyypit sekä SOS-free-tyypit syövät. (SOS-Free= Salt Oil Sugar Free)

Ei tarvinnut kuitenkaan ostaa mitään pakollisesti tätä dieettielämää varten. Enkä voi ostaa, koska keittiöstä loppuu säilytystilakin kesken.

Lisäys: 24.4.: Ostin jo aika pian isoja rasioita jääkaappisäilytystä varten, koska iso määrä perunamuusia tai riisiä, jolla varmistaa koko päivän sujumisen, on epäkäytännöllistä enää jakaa pieniin rasioihin, koska se ruoka saattaa mennä parin päivän sisällä. Ajan käyttäminen siihen, että asettelee niitä lusikalla pieniin rasioihin alkoi tuntua jo pitkän aikaa sitten hölmöläisen hommalta.

Ruokatermospullo. Se piti hankkia jotta sai töissä eväät lämpimänä. Aamulla sen lataaminen aiheutti pientä vaivannäköä, mutta helpotti työpäivää, koska ei tarvinnut jonottaa mikroaaltouunin edessä lautanen kädessä kahvihuoneessa. 

Lisäys 27.2.2025: Olen hankkinut nyt vuosien varrella erilaisia pienikokoisia vihannessilppureita. Koska tiskaan astiat astianpesukoneessa, niin olen hommannut niitä muutaman ylimääräisen. Jos tekee sekä aamulla että illalla jotain salaatteja, ei tarvitse välillä tiskata niitä. Monissa silppureiden käyttöohjeissa luki ettei kestä astianpesukonetta, mutta olen omalla riskillä ne kupit ja terät koneeseen silti laittanut.

Ravinnon tai ruokien kannalta ne pilkkojat eivät ole välttämättömiä, mutta koen että ne antavat jonkin verran lisää mahdollisuuksia kokkaamiseen.

Nämä ovat siis ihan valintakysymys, samat ravintoaineet saa ilman näitä. Pidän niukkuudesta kodin tavaroiden suhteen, enkä halua ylimääräistä tavaraa. Toisaalta kun näitä on monta, ei tarvitse jokaisen käytön jälkeen huolehtia onko pilkkoja heti tiskattu. Muiden keittiövälineiden vähentyessä karsinnan ansiosta kaapissa on näille hyvin tilaa.

Tarkemmin mitä leikkureita käytän: 

• 2 kpl Lidlin minipilkkojia, 
• 2 kpl Minuutti Mikkoja, 
• 1 kpl Walz & Schröder vihannessilppuri.

Kaksoiskappaleet laitan talveksi yläkaappiin, kesällä tulee käyttöä eniten kun on paljon tuoreita vihanneksia. Talvella tarvitsen enemmän metallisia käsikäyttöisiä raastimia, ja niitä on 2 kpl myös.

Wokkaaminen ja pilkkominen vaatii vaivannäköä. Perunoiden keittäminen on puolen tunnin homma. Parempi tehdä iso kaukalollinen kerralla. Perunoita keitän monesti 2 kg pussin ja se on silti syöty jopa jo seuraavana päivänä. Asettelu pieniin rasioihin veisi aikaa.

Pitääkö hankkia eksoottisia ruoka-aineita, kuten avokado ja ulkomaan hedelmät?

Mitään tiettyä kasvia tai ruokalajia ei ole pakko syödä. 

 Voi ostaa kotimaista, ulkomaista, tuoretta, pakastettua tai välillä jopa säilykkeitä

Jos jollain on kiireinen arki tai sellainen elämäntilanne, johon ei mahdu pitkät papujen liotukset ja keittoajat, tai vihannesten pilkkominen tai muusaaminen raskailla survimilla, tai jos kokee itsensä epävarmaksi taidoiltaan käsitellä erilaisia outoja kasviksia, niin ei hätää.

Jos rahat ovat tiukilla, sekään ei haittaa. Ei ole pakko myöskään ostaa mitään ulkomaisia superfoodeja.

Kaikki kvinoat ja avokaadot, tai eksoottiset hedelmät, pähkinät tai marjat ovat ihan hyvää ruokaa sellaiselle, joka niistä pitää, mutta ilmankin niitäkin pystyy koostamaan päivittäiset syömisensä. Mikään omissa tiedonhankinnoissani ei viittaa siihen, että olisi jokin yksi kasvi joka olisi pakollinen.

Osa lääkäreistä suorastaan osittain melkein kieltää koko avokaadot, koska ne lihottavat eikä tee hyvää saada sitä rasvaakaan aina niin paljon, kuin mitä avokado sisältää. 

Jos jokin ruoka ei käy, tilalle löytyy jotain muuta. Jos ei halua syödä kauraa, voi syödä ohraa. Jos ei halua puuroa, voi syödä perunaa.

Pitkälle pärjää ihan Suomessa kasvavilla kasveilla. Porkkanaa ja lanttua pataan, kukkakaalia sekaan, perunat kiehumaan ja päälle kotimaisia yrttejä. Lautasen reunalle itsepoimittuja tai kotimaisia ostettuja pakastepuolukoita. 

Varsinkin alussa jos ei tiedä vielä mitä söisi, niin ei ole kiirettäkään heti rynnätä kauppaan etsimään mahdollisimman hankalia ja eksoottisia aineksia. 

Jos haluaa alkaa huolehtimaan eri ravintoaineiden saannista, siihen ehtii rauhassa perehtyä ja syödä sillä aikaa vaikka makaronia, riisiä ja perunoita tomaattimurskalla. Tai kehittää jonkin ruoan, minkä tietää valmiiksi olevan hyvää.

Makkarakeitto ilman makkaraa tuli kokeiltua jo ennen tätä ruokavalioa. Unohdin vain laittaa makkarat keittoon, ja söin ihan tyytyväisenä ihmetellen, puuttuuko tästä nyt jotain? Ainiin, se makkara!

Olisi pitänyt huomata jo silloin, että menee se ilman makkaraakin. 

Eivät ne ensimmäiset ruokakokeilut välttämättä onnistukaan heti. Alussa sen pieleen menneen ruuan voi pelastaa suolalla ja ketsupilla, ettei tarvitse hävittää. Suolaa voi vähentää pikkuhiljaa.

Soijarouheesta on paljon puhetta, että miten siitä saisi maistuvaa. Ja miten se pitää paistaa ja pyörittää siinä ja tässä ja tuossa. 

Olen laittanut sen nyt veteen samalla, kuin muutkin keittoon tulevat asiat. Maustan ihan normaalisti, enkä huomioi koko soijarouhetta. Soijarouhe ui siellä muun ruuan joukossa. 

Soijarouhe sitä paitsi kuuluu rasvaisempaan ruokakategoriaan. Jos on superlaihduttaja, joka haluaa vielä viimeiset 2,5 kiloa pudottaa kesäbikineitä varten, niin soijarouhe on asia mitä pystyy jättämään vielä pois. 

Maailmassa on niin paljon kasveja mitä syödä, että koko soijarouheen voi halutessaan unohtaa kokonaan. 

Onko pakko ostaa tummaa riisiä ja makaronia?

Jos käyttää viljoja, olisi hyvä valita täysjyvää. Sen voi nähdä ehkä kallistavana tekijänä hinnan suhteen,  mutta sitten taas kokokasviruokavalio voi muutoin tulla enemmän edulliseksi. 

Valkoinen riisi ja valkoinen pasta eivät ole kynnyskysymys, sanoi jopa Dr. McDougall yhdessä planssissaan instagramissa.

Itse olen huomannut, että täysjyvä pitää paremmin nälkää.

Käytän silti valkoista jasmiiniriisiä, ja voin käyttää joskus valkoista cous cousia koska se kypsyy nopeampaa. Voin leipoa leipää hiivaleipäjauhoista, jotka sisältävät osaksi valkoista vehnäjauhoja.

En tiedä voiko sitä suositella, että käytä tai älä käytä, en voi tietää jokaisen kohdalla vastausta, koska en ole lääkäri.

Mutta kynnyskysymys se ei olisi siten, että siksi ei voi olla kasviruokavaliolla muutoin, jos syö valkoista riisiä. Aivan hyvin voi. Isompi asia on se, jos pääsee öljystä ja eläinkunnan tuotteista eroon.

Heti jos jossain päin internetiä vaikuttaa sille, että joutuu ostamaan jotain tai muuten tapahtuu kauheita, niin sitähän voi perääntyä hetkeksi ja selvittää, onko tämä kyseinen asia tärkeä oikeasti. 

Tällä hetkellähän proteiinia mainostetaan kovasti ja pidetään tapetilla. Eipä sitä silti romahda viikossa tai parissa proteiinin puutteeseen, jos syö riittävästi ruokaa niin, että jaksaa ja on täynnä sopivasti. 

Loppuun linkit, joissa Dr McDougall kertoo melko hiljattain ilmestyneillä videoillaan proteiinista. Kyseessä on koronapandemian aikana tehty kaksiosainen pitkä luento, jossa käydään läpi ihan ensimmäisen maailmansodan ajoista asti proteiiniin liittyviä tutkimuksia ja asioita, ja edetään vääjäämättä kohti mehukkaita huomioita ja yksityiskohtia: 

https://www.youtube.com/watch?v=_KvyAylxBkQ

https://www.youtube.com/watch?v=HjsAK_a-oLY

sekä tekstinä juttua hänen sivuillaan, nimenomaan proteiinista:

https://www.drmcdougall.com/2003/04/01/restrict-protein-save-your-kidneys/

Ei kannata hämmästyä vaikka Dr.McDougall on melkoisen suorasanainen. Hän on  pitänyt luentoja jo kymmeniä vuosia, ja vielä yli 70-vuotiaana hän on edelleen erittäin intohimoisesti suhtautuva aiheeseen.