WFPB - Ruokasuunnitelma elokuu

Tehdäänpä ruokasuunnitelma, että saa vähän ideoita kasaan. Kaupoissa on nyt niin paljon kotimaisia tuoreita vihanneksia ja juureksia, että on mistä valita. Voi iskeä jopa valinnanvaikeus, koska vaihtoehtoja on niin paljon.

Itselleni keksin viime kauppareissulla rajoittimen jota olen käyttänyt monesti ennenkin, eli hinta. Päätin että ostan alle 2 € maksavia kasviksia. Jos olisin laittanut alle 3 € hintarajaksi, olisin varmaan kaupassa vieläkin koska en osaisi päättää mitä ostan. Tai alle 4 €.

Tässä ruokasuunnitelmassa esiintyy nyt niitä, muttei kannata ihmetellä jos menet kauppaan ja se suosittelemani kasvis onkin yli 3 €/kg. Koska hinta vaihtelee nyt joka päivä. Parsakaali oli eräänä päivänä alle 2 €/kg. Menin parin päivän päästä ja suunnittelin ostavani sitä jääkaapin täyteen, mutta hinta olikin noussut siinä välissä.

Nyt kun on syksy ja kaikki kotimainen on tuoretta ja edullista, päätin jättää vähemmälle kaikki ulkomaiset hedelmät yms. En ostanut edes tomaattimurskaa, koska se on usein ulkomaista ja oli muutenkin Prismassa loppu sillä hetkellä kun kävin. Kotimaiset tomaatit olivat yli 2 €/kg, joten tämä ruokasuunnitelma on vaihteeksi ilman tomaattia.

Hyvä puoli elokuussa ja tässä syyskaudessa on sekin, että jos on kyllästynyt pakkausjätteen suureen määrään elintarvikkeissa, niin nyt on helppo keskittyä irtona (tai kiloittain) myytäviin kasviksiin. Palkokasvien osalta voi ostaa vaikka kotimaisia tuoreita herneitä, taikka sitten kuivattuja papuja ja linssejä joista ei paljoa pakkausjätettä tule, toisin kuin tölkkipavuista.

Tätä minun hintarajoitusta tai ideointia ei pidä silti ottaa kovin vakavasti, olen vetänyt nämä kokonaan hatusta että saan sujumaan oman arkeni ja kehitettyä idealistan blogiin kaikkien teidän luettavaksi. Mitään ihanteita tässä ei yritetä luoda, että tämä olisi oikea tapa syödä kokokasvisruokavaliolla ja ostaa ruokaa. Eli jokainen makunsa mukaan, mutta tässä on ne ideat mitä olen keksinyt. 

1 . Maanantai, peruna- ja vihannespelti uunissa.

Perunat voi pilkkoa pitkulaisiksi lohkoperunoiksi, tai vaikka kuutioiksi, valella ketsupilla ja mausteilla. Tai maustaa rouhitulla mustapippurilla.
Kesäkurpitsat sopiviksi paloiksi.

Koko pelti sitten n. 200 C uuniin, ylimmälle tasolle jos on tavallinen sähköuuni.

Siitä n. 20-25 minuuttia, ja alkaa perunoiden värikin jo kertoa, joko on valmista. Kesäkurpitsat eivät välttämättä rusketu näkyvästi, mutta todennäköisesti ovat pehmeitä ja kypsiä.

 

Kun kesäkurpitsa on edullista, niin sitähän uskaltaa ostaa isojakin määriä. Säilyy jääkaapissa ihan hyvin. Kokonainen iso kesäkurpitsa katoaa jo tässä pellissä helposti nautittavaan muotoon. Ja sitähän voi tunnetusti laittaa myös leivän päälle ja raakasalaatteihin.

Ks. kesäkurpitsaideoita lisää.

Tiistai, porkkanakastike.

Porkkana oli toinen edullinen kasvis, monessa kauppaa oli 1,49 tai jopa 0,99 €/kg.

Jos ei aina halua tomaattikastikkeita tehdä, voi kokeilla onnistuisiko vanha kunnon valkoinen porkkanamuhennos tai kastike. Yllättävän hyvä mutta yksinkertaisista aineksista, ja varmasti saa perunat maistumaan entistä paremmilta.

Kokokasvisruokavaliolla se voikastike taitaa jäädä pois, joten on hyvä kehitellä kaikkea sen tilalle.

Jogurttikastikkeet ovat toinen hyvä, ei tule voikastiketta ikävä varsinkin jos noin muuten on tosissaan  motivoitunut.

Toisin kuin reseptissä, keitän nyt porkkanoita kilon kuorineen ensin, ja säästän veden. Pilkon porkkanat, ja lisään takaisin veteen. Vettä ei kannata kaataa pois, koska siinä on porkkanan maku kuten kasvisliemessä. Sitten alan tehdä sitä kastiketta. Huomaisin että raakojen porkkanoiden pilkkominen on paljon työläämpää, kuin keitettyjen. Ja jos ei jaksakaan tehdä kastiketta, niin on kuitenkin 1kg keitettyjä porkkanoita valmiina. Ne voi vaikka rouhia Minuutti Mikossa ja laitella salaatteihin tai minne vain, lisukkeiksi.

Keskiviikko, Kukkakaali, viljalisuke ja keltainen kastike.

Tähänkään kastikkeeseen ei tarvita tomaattia, ellei sitten lorauta vähän ketsuppia makua syventämään.

Enimmäkseen sinappia ja sinappijauhoa, currymaustetta, keltaista väriä kurkumasta. Niin joka paikan kastike, ja muuntautumiskykyinen että kannattaa tehdä isompikin satsi kerralla. Itselle teen noin 0,75 litran astiaan, tai vaikka litrakin saa tulla ja loput jääkaappiin. Hyytyy siellä, mutta helppo lämmittää ja sekoittaa taas uudelleen.

Ravintohiivaa sekaan reilusti.

Riisin kanssa tämä on ihan kuin jokin unelmaversio kanaviillokista, mutta siis hyvää vaikka ei kanaviillokeista pitäisikään.

Käy pitsan päälle ja joka paikkaan, kastikkeen tarina ei koskaan pääty. Tee kastike kerran, ja syö monta eri ruokalajia. Pelkät perunatkin on ok, koska jos kastikkeeseen laittaa linssejä, se on palkokasveja myöten täysi ateria. Ja vaikka ei laittaisikaan kuin jauhoja, siinäkin on tarpeeksi varmasti proteiinia. Riippuu toki mitä tavoittelee, minun omasta mielestäni perunassa on jo tarpeeksi eli se 10%. 

Torstai, tofu.

Torstai saa nyt olla tofupäivä. Eli kun on uusia kesäperunoita, ja kaikki on raikasta, aina ei tarvita kastikkeita ja kokkailuita. Valitse valmiiksi maustettu tofu, ja ripottele sitä joka ruokaan. Keitä makaronit, riisit tai muuta ja laita sekaan tofua ja kesäkurpitsaa. Ei lopu vaihtelu kesken, kun ostaa välillä eri tofua. Maustamattomasta voi tehdä keltaisen tofukokkelin, ja maustaa.

Joissakin valmiiksi maustettujen tofujen marinadeissa on öljyä. Saatan ostaa vaikka olisikin, mutta jos pienenkin öljypisaran haluat kokonaan välttää niin tuoteseloste tietysti paljastaa, mikä merkki on parasta. Suolapitoisuus näissä valmiiksi maustetuissa on yleensä hieman sama kuin (kaupan) leivässä, sekin kannattaa huomioida. Esimerkiksi savutofu käy hyvin leivänpäälle, ja on suolaista toki.

Perjantai, mannapuuro

Nyt kun mansikoitakin saattaa vielä vilahdella toreilla ja kaupoissa, vähintään pakastettuja, mannapuuro on hyvä vaihtelu kaurapuurolle. Tuoreet mustikat ovat kypsyneet metsissä, niidenkin kanssa sopii mannapuuro.

Monta kertaa tullut mannapuuro mieleen tällä viikolla, joten täytyy seuraavalta kauppareissulta hakea.

Ohramannaa, spelttimannaa, ja mitä niitä nyt kaikkia olikaan. Niissä erikoisemmissa on aika hyvä kuitupitoisuus. Mutta kyllä tavallinen manna, tai sitten tumma vehnämanna, ihan hyviä ovat. Riippuu aina henkilöstä kuinka tarkka haluaa olla, voiko käyttää valkoista vehnämannaa, mutta kasvimaitoon keitetty valkoinenkaan mannapuuro ei varmasti niitä epäterveellisimpiä herkkuja maailmassa ole jos ei ehdi tähän hätään hakea eri mannaryynejä. 

Ohramanna on suosikkini, koska se on valkoisinta väriltään, kiva koostumus.

Keitän osittain veteen, tai ensin veteen ja suurimman osan nesteestä Oatly luomu kaurajuomaa. Sopivan neutraali maidoksi, ja mielestäni ei ole herkkä palamaan pohjaan koska siinä ei ole lisättyä rasvaa. Jos se siitä johtuu yleensä.

Teen kyllä haudutuspadassa siitä huolimatta. Voisi uunissakin kokeilla, toisaalta ei näissä ole kuin korkeintaan 20 minuutin keittoaika, jospa sen aikaa yrittäisi sekoitella ja vahtia. Toivottavasti onnistuu.

Lauantai, nauriskeitto, ja tofu

Kuvassa makaronit, nauriskeitto löytyy täältä. Siihen käy se maustamaton tofu, tai kikherneet.

Torilta voisin ostaa tuoreita vaikka kalliita ovatkin verrattuna kaupassa myytäviin, koska ainakin ne on suoraan maasta nostettuja. Hintarajoitukseni ei koskekaan naurista, koska se tuppaa olemaan yli 2 €/kg aina, eli sitä ei voi jäädä odottelemaan. Parsakaaliakin kannattaisi varmaan ostaa, ei sekään kovin usein halpene.

Nauriin kanssa on vaihtoehtoja, ja aina riippuu siitä kyseisestä nauriista mihin ratkaisuun kannattaa päätyä.

Jos se on hyvää, kannattaa syödä raakana niin paljon kuin ehtii. Hieman elähtäneemmän tai kitkerämmän yksilön voi keittää, ja sen jälkeen perkata siitä mahdolliset kuoret, jos niitä ei voikaan syödä. Se selviää yleensä vasta kun on keittänyt, että oliko kuoren alla rihmaa ja miten paksu kuori se oli.

Jos ei keittäminenkään ole hyvä, on paistaminen seuraava vaihtoehto.

Naurismuusista tehty leipä on todella hyvää, sitä kannattaakin kokeilla. Naurismuusi saa olla kylmää ja helppo aloittaa taikina ja kohottaa pellillä, ei tarvitse vaivata, pyörittää käsin tarkasti palloiksi, eikä odotella mitään, paitsi uunin kuumumisen, ja leipien paistumisen ajan.

Nauris, tai se Enon kaskinauris, ei ole helpoin kasvis juuri sen takia, että maku ja koostumus vaihtelee niin kovasti. Se siinä onkin niin arvokasta, koska sitä ei ole vielä varmaan ehditty tehomanipuloida täysin tasaisen laatuiseksi. 

Itseäni auttaa jaksamaan naurista, kun mietin sen historiaa. Ja silloin kun se on hyvää, se kanssa on sitten hyvää.

Sunnuntai, jälkiruoka.

En tiedä sinusta, mutta itselläni alkoi tehdä mieli porkkanakakkua. Selasin porkkanareseptejä. Teen pyrexin vuoan kanteen, jonka olen vuorannut leivinpaperilla. Kaikki teflon- vuokani ovat menneet jo pilalle, joten käytän nyt lasivuokia. Rasvaamisen voi välttää leivinpaperin avulla.

Porkkanaahan käytän paljon, onkohan sitä jopa joka toisessa reseptissä ihan kuten tomaattiakin tai tomaattimurskaa.

Alkaa jo toisesta päästä unohtua reseptit, mitä on tullut tehtyä tänne blogiin. 
Mutta muisti palaa pätkittäin, kun helteen sulattamat aivot yrittävät yhdistää aivosoluja toisiinsa, ja näköärsyke saattaa johtaa makumuistoon.

Voin suositella kaikkia vihanneksia. Myös sipulia, vaikka itse sitä en syökään. Se on monelle tärkeä aines, ja varmasti tuo taas lisää ravinteita elimistöön. 

Jos et minun tapaani pidä sipulista, mutta haluat jotain voimakasta ja ei haittaa sipulimainen ulkonäkö, nyt oli kaupassa kotimaista uutta fenkolia. Ei ollut mikään alle 2 € kilohinta, mutta yhdestä fenkolista saa paljon makua. Kyllä olin vähällä laittaa ostoskoriin yhden luomufenkolin Lidlissä, mutta olin jo lähtenyt sitten kävelemään jostain syystä ennen, kuin ehdin alkaa muuttelemaan suunnitelmiani.

Fenkoli- hakusanan tulokset blogissa, löytyi pari ruokapostausta.

Ok, tässä on enemmän kuin ehtii varmasti viikossa laittaa, saankohan puoliakaan tehtyä. Ainakin porkkanakakku olisi kiva.

Ei tainnut olla ihan kotimaisuusteeman mukaista ottaa banaani metsään evääksi, mutta hyödynnetään nyt nykyaikaisiakin saavutuksia sen verran. Banaanikaurakeksit tai kakkuset, porkkanakakun vielä puuttuessa. Jääkahvi tai kylmä kahvi runsaalla kauramaidolla termosmukissa, vähän sokeriakin pohjalla.

Aamiainen ulkona meni näin, ja marjat tuoreina mättäältä. 

Palaamme taas, seuraavaksi listaan varmasti viikon tai yli viikon ruokaostokset.