Maaliskuu tosiaan pyörähti käyntiin, ja ihme kyllä nauriita on nyt ollut jopa kahdessa kaupassa 0,99€/kg.
Näin kauniita ne ovat paistettuna. Jos näitä olisi vielä pääsiäisenä, saisi keltaista väriä pöytään.
En tiedä saavatko kaupat ne säilymään vielä pääsiäiseen asti optimaalisissa oloissa, mutta ei enää ainakaan kotijääkaapissa tunnu onnistuvan.
*Lisäys 5.3. 2025: Alkaa olla kevät niin pitkällä, että nauriit eivät tahdo säilyä. Joten makutakuuta ei voi antaa. Syksyllä ja kesällä sitten uusi yritys, jolloin nauriit ovat parhaimmillaan. Ks. myös
kommentit. *
Nauris ei säily talven yli ihan niin hyvin kuin lanttu. Raakana en itse enää yritä näitä pistellä.
Siksi tein uunissa. Koska nauriit myydään usein kilon pusseissa, näytän samalla miten saan menemään koko kilon kerralla. Nauriita ei tarvitse enää idättää jääkaapissa turhaan.
Pesin nauriit. En kovin tarkkaan jäänyt kuuraamaan tuota rypyläistä osaa, koska leikkaan sen pois joka tapauksessa. Muutaman pienen otin tästä erilleen, ne laitoin keittoon ja pataruokaan.
Näin ikään, eli tämä naattiosa pois. Tähän kasvaisi tosi nopeaa varmaan uusi naatti jos laittaisi vesilasiin, saisiko siitä lie salaattia tai huonekasvin. Nauriin naatit olivat Dr. Esselstynin listalla lehtivihreistä vihanneksista, mutta miksi siinä ei ollut itse naurismukula? Hyvä silti, koska tämä on kuitenkin ristikukkainen, eli kun on se ohje, että syödä ristikukkaisia kasviksia kokokasvisruokavaliolla. Ks. lisää tietoa kasvisryhmistä
Kokokasvisruokaryhmät Kasasen Kootut -sivustolla.
Sitä en tiedä, että mitä vitamiineja näistä jää saamatta kun eivät ole tuoreita, mutta ei kai tässä kohtaa vitamiininpuutos ole mikään realistinen uhka.
Nauriin juurinapa voi olla sitkas syödä, joten sen nappaan pois kuorimaveitsellä.
Tavallaan hyvän näköisiä vielä päältä. Sisältä osa nauriista olivat kuitenkin sen kuntoisia, että niiden olisi pitänyt olla syötynä jo.
Voi varautua siihenkin, että jos paistaa nämä ja osa on jo näin pesusienimäisiä rakenteeltaan, niin kaikista ei tule syötävää edes paistettuna. Kannattaa silti laittaa vaan kaikki.
Kuvassa näkyviä vaaleita raitoja ei ollut syksyllä näin vahvasti nauriissa. Heti kun näen tämän näköisen nauriin, tiedän ettei se ole enää hyvää raakana. Kaikki toivo ei ole silti mennyt.
Tällä kertaa kuitenkin osoittautui, että paistamisen jälkeen ihan hyvää.
Leikkasin kiekoiksi, ja sitten vielä ranskanperunan mallisiksi tikuiksi. Ei haittaa jos on vähän eri kokoisia ja muotoisia. Suunnilleen sinne päin.
Kaikkia uunijuureksia voi tehdä vuoassa, kansi päällä tai ilman, mutta nyt kun juurekset eivät olekaan niin hyviä ja tuoreita kuin syksyllä, voi olla hyvä idea tehdä pellillä.
Näin ne eivät ui siinä omassa nesteessään yhtään, toisin kuin lasivuoassa jossa on syvät reunat.
200 C ne karamellisoituvat hyvin, pysyvät mehukkaina jos ei paista liian kauan, ja ne on helppo tästä syödä vaikka saman tien.
Laitoin uunin ylätasolle, että ottavat nopeaa sen lämmön. Asiaahan ei voi enää pitkittää.
Tosi hyviä, jopa osa noista pesusienirihmaisista. Aivan täydellistä, ja kannatti laittaa uuniin.
Ne palaset mitkä näistä paistetuistakaan eivät olleet enää kovin jees, laitoin
suomenpataan joka pöhisi samaan aikaan riisinkeittimessä. Texas Peteä päälle ja mustapippuria. Siihen ruokaan oli kiva laittaa ensin nauriita, mutta näitä paistettuja vielä lisäksi jälkikäteen.
Suomenpata on sen verran mausteista ja tomaattista, että siinä vanha nauris ei häiritse.* riippuu toki kuinka vanha, rajansahan kaikella on. * Chiliä vaan lisää, ja Herbamarea jos ei muu auta.
Paistetut nauriit kannattaa tosiaan tästä tavalla tai toisella saada syötyä. Voivat olla ensin hyvinkin maukkaita, mutta jos ne laittaa vielä jäähtymään ja rasiassa jääkaappiin, ei niitä yleensä tee myöhemmin enää mieli lämmittää ja syödä.
Nauriita popsiessa voi laitella perunatkin uuniin, ne on valeltu ketsupilla ja suolattomalla grillausmausteella. Mustapippurirouhetta vielä ripaus.
Lautasella jäljellä enää vain ne huonoimmat nauriinpalat.
Keitto kiehuu takalevyllä, siihen vielä lentää paistettujakin nauriita ellei kaikki mene tuosta lautaselta. Keitto on
vegaaninen arkikeitto perusmausteilla, paitsi että vaihdoin mausteet, ja lisäsin naurista.
Keittoon voi laittaa joko jauhelihamausteita, tai sitten currymausteita. Tällä kertaa kokeilin rosmariinia ja savupaprikaa kun tavoittelin makkarakeiton sävyjä, muttei välttämättä ihan onnistunut.
Tässä mehevä annos, paistetut perunat tai rasvattomat ranskalaiset, puolet lautasesta uuninaurista. Ketsuppia, sinappia ja kurkkusalaattia.
Kiva ottaa tällainen setti mm. perjantaina ns. roskaruoaksi. Syö niin paljon kuin jaksat -mallinen ateriaratkaisu.
Koko kilon pussillinen käytetty. Suurin osa pellille uuninauriiksi, pari pientä naurista suomenpataan ja pari keittoon.
Näissä pusseissa oli tosi eri kokoisia nauriita, se ei haittaa mitään koska ei näitä voi kuitenkaan keittää tai tehdä kokonaisena koska eivät maistukaan. Samankokoisuus ei merkitse oikein mitään.
Näistä saisi nyt kilon päivässä-systeemin, jos kävisi hakemassa vielä. Pari pussia kenties, jos on.
En muista että nauriit olisivat ennen olleet tarjouksessa. Tämä on vain oma muistikuva, kun olen ostoksiani ja ruokakauppoja seuraillut.
Muistelisin, että sinnikkäästi niistä vaan on keväisinkin peritty yli 2 €/kg, tai sitten luomunauriista neljää euroa kilo. Vaikka niissä olisi ollut jo viiden sentin naatit pystyssä. Tosi hyvä että nauriita ei ole nyt jätetty huomiotta.
Voisi olla kiva jos nämä olisivat silloin useammin tarjouksessa, kun ovat vielä tuoreita.
Lidl ja Prisma olivat kaupat, mistä löysin tarjouksia. Kotimaista- pussinauriit olivat tarjouksessa, mutta irtonauriit oli normaalin hintaisia.
K-ketjussa en nyt käynyt, talvella lähikaupoissani ei ole näkynyt nauriita ollenkaan.
Ok, tämä oli tällainen ajankohtaisuudesta johtuva pika-artikkeli, kun oli se tarjous. Jouduin ihan miettimään että mitä tuli tehtyä, kun ostin kaksi pussia vanhoja nauriita. Vähän että miksi värkätä näiden kanssa, kun maailma on täynnä rehevää tuoretta kasvillisuutta? Mutta sain käytettyä, hyvin meni.
Täytyy vaan yrittää nostaa Suomen perinteikästä viljelykasvia, ei siinä muu auta.
Ok, toivottavasti ilahduit tästä, ja jos ei nauris maita, niin ei haittaa, kuten sanottu niin kasviksia löytyy. Keltainen väri on silti iloinen asia aina.
Lisää naurista:
Olen yrittänyt osallistua näihin pelastetaan-nauriit-talkoisiin mutta välillä tulee stoppi esim kun erehtyi mukaan lapinluomunaurispussi jossa oli yksi valtavan kokoinen yksilö joka sitten pilaantui eli ainakin kolmasosa kilosta meni kompostiin. Siinä menee maku vähäksi aikaa. Uusin voimin olen nyt syönyt ihan kelvollisia raakanakin. Uuniin olen laittanut niitä kuorittuna, kun ei ole tullut hoksattua että kuorineen niitä voisi tuolla tavalla valmistaa, kiitos tästä!
VastaaPoistaHyvä kun tuot esille, ettei nauristalkoilu ole aina ollut kovin hauskaa.
PoistaEilen laitoin puoli kiloa nauriita pellille, ranskalaiset olivat valmiina, noin 1/3 pellillistä kaavin lopulta roskiin, kun ei enää mennyt alas. Pesusieniksi menneitä nauriita. Moni voi saada huonon käsityksen nauriista jos nyt keväällä varsinkin maistaa ensimmäisen kerran, ja käsityshän on oikea silloin, suu ei valehtele. Tai jos sattuu oikein huono pussillinen.
Jos nauriit on kaupassa väärässä lämpötilassa kun ne varastoista tuodaan, ne alkavat jotenkin heti mennä? Mahdollisesti.
Epätasaisuus kasviksena varsinkin keväällä, tai varastoinnin epäonnistuminen on varmasti syy miksi nauris ei ole suosittu. Nauriilla on taito olla aivan kamala sitten kun se ei ole hyvä, toisin kun omenat ym jotka rypistyvät mutta eivät ala maistua mitenkään erikoiselle ja voi ruokaan laittaa. Nauriille ei voi aina tehdä mitään. Kiitos sinulle, ja hyvä sentään että on jotain hyviäkin nauriita osunut kohdalle! On siinäkin rajansa, miten paljon pystyy nauriiden arvostuksen hyväksi tekemään. Kilohinta nousee kun nauriita menee kompostiin.