WFPB - Dieettipäiväkirja 1. Marys Mini -dietti

Kirjaan tuoreeltaan ylös Mary's Mini- dieetin tunnelmia, ennen kuin kaikki unohtuu. Osa saattaa olla epäolennaista puuta heinää, mutta silti totta.

Aloitin tämän dieetin huvikseni, kun tarvitsin blogiin ideoita. Samalla huomasin joulun jälkeen, että oli mahdollisesti paino jopa nousussa, mikä on harvinainen tapahtuma WFPB-n aloittamiseni jälkeen. Tosin vain kilon verran, näin aluksi.

Sain sitten idean lähteä toteuttamaan Mary's Mini - nimistä dieettiä kymmenen päivän ajan. Dieettiruuaksi sai valita eri vaihtoehtoja, ja minä valitsin pääruuaksi perunan. Vihanneksia lisäksi. Söin siis kymmenen päivää perunaa ruuaksi.

Päivä 1. dieetillä.

Osittainen dieettipäivä, koska aamulla vielä bataattia. Sitten alkoi perunateatteri. Olen helpottunut, että dieetti pääsi alkamaan. Johan sitä on suunniteltukin.

Mietin, onko tavoitteita? Ehkä pari senttiä saisi jäädä vyötäröltä pois, mikäli jotain on jouluna kertynyt. Kaksi-neljäkin kiloa kestäisi pudottaa ilman, että se missään näkyisi. Kyllä tässä on vähän laiskistunut, kun ei uloskaan pääse. Rupsahtanut ja kutvonen olo välillä muutenkin. Pakkasta niin, että toinen koirista tarkenee hädin tuskin talon ympäri.

Tein vähän mittauksia, jotta saisin ehkä jopa ennen ja jälkeen -tuloksia. Valokuvia en ottanut.

Leikkasin vahingossa otsatukankin liian lyhyeksi, ja nyt se sojottaa neljään ilmansuuntaan. Tällaiset pienet muutostyöt kuuluvat usein inspiraatiossa elämiseen.

Päivä 2. dieetillä.

Näin unta yöllä, että söin jossain markkinoilla karkkia. Söin yhden, ja muistin olevani dieetillä. Söin koko pussin, koska mitä enää väliä. Maistelin erilaisia irtokarkkeja. Ufo, lakritsi, suklaakonvehti, vaahtokarkki. Ne mustat, jotka syön viimeisenä. Oikein tarkka oli uni. 

Unessa tiesin joutuvani tulemaan blogiin kirjoittamaan karkeista. Mässäsin niitä karkkeja yksi toisensa jälkeen. Kun heräsin, olin helpottunut että se olikin vain unta.

Inspiraatio:

Inspiraatio on katossa. Teen ruokaostospostausta samalla, kun perunat paistuvat. Viimeiset perunat isosta säkistä menevät kattilaan. Koirillekin perunamuusia ja sosekeittoa. Valokuvia ruuasta, tietämättä mihin postaukseen ne ovat tulossa.

Päivä sujuu miettien, että tämä taitaa olla ihan hyvä ja helppo dieetti. Illalla tulee mieleen, että mitä sitä ottaisi kahvin kanssa. No hedelmää toki, päärynää ja omenaa. Mutta hyvä, että nostin kaikki "kielletyt" ruuat ylähyllylle, koska voisin täysin ajattelemattakin napsaista jotain rusinaa kaapista.

Havainnot: 

• Nälkä ei ole sietämätön, vaan ehtii rauhassa lämmittää ruuan aina. 
• Ateriaväli pidentyy, ja koen tarvetta syödä harvemmin, kuin viisi kertaa päivässä.
• kun syön, syön sitten kunnolla perunaa. haen lisää, lisää ja lisää niin monta kertaa, että ei vain jaksa enää. Sen jälkeen menee viisi minuuttia, ja olen valmis ottamaan omenaa jälkiruuaksi. Kun se syöminen viimein loppuu, saa olla pitkään rauhassa.
• Yritän välttää kahvin juomista ruuan yhteydessä. Ei sitä tiedä, jos kahvi vaikkapa jotenkin häiritsee ravinnon imeytymistä.
• Yritän kuvata annoksia "mitä söin dieetillä" -tyylisesti, mutta ei siitä tulekaan mitään: haen aina lisää, ja unohdan ottaa kuvan. 

Epätoivoista, kun tyhjenee iso perunasäkki. Viimeiset perunat ovat jo vähän itäneet, mutta huomaan niiden säilyneen ihmeen hyvin päiväykseen nähden. Jos pääsen huomenna markettiin, ostan kaksi 10 kg säkkiä perunaa. 

Päätän hetkellisesti, että tämä on minun loppuelämän ruokavalio. En tarvitse muuta. 

Sitten hetken mietittyäni välähtää kaurapuuro mieleen. Sekö on nyt se suurin riskiruoka dieetillä?

Ostoslista: 

• 30 kiloa perunaa
• pakastevihannes
• kiinankaali
• lanttua
• porkkanaa
• porkkana-ja lanttusose
• veriappelsiinit
• sitruuna
• omenaa
• paseerattu tomaattia
• tomaattisoseet
• mauste-, musta- ja valkopippuri, paprikajauho
• ruokarasioita
• kaurahiutaleet (koirille)
• näkkileipä(koiralle)

Päivä 3. Suuri päivä, pääsen käymään kaupungilla.

Jos ei saisi autokyytiä koskaan, mitä tekisin: Hakisin joka päivä perunaa lähikaupasta. 

Lähikaupassa on joskus vihreitä perunoita. Se on varmaan pattitilanne. Jos ne peitetään, eivät ihmiset huomaa niitä. Jos niitä ei peitä, ne vihertyvät. Mitä siis tehdä. En tiedä. 

Ihmettelen, mihin joutuisin jos täällä asuisi vaikka joku toinenkin, joka syö perunaa.
Kun ei täysi viiden litran kattila tahdo riittää itsellekään päiväksi, millaisia kaukaloita kokkaa pariskunnat tai perheet? Olisiko otettava jokin pihanuotio- ja pataratkaisu käyttöön, vaiko kylpyamme? 

Toisaalta

• Muuta tekemistä ei ole ruuan suhteen, kuin käsitellä perunat. Kuoria, paloitella, maustaa tai muuta.
• Puolet tiskauksista ja vaivoista on pois öljyn pois jäännin mukana, joten keittiö ei ole pelottava paikka. Eri tiskata eväsrasia, kuin rasvainen eväsrasia joka on kellunut päivän tiskialtaassa. 
• Perunan pyörittely on meditatiivista, pystyy samalla kuuntelemaan jotain podcasteja.
•  Ei ole minun elämässä mistään pois, jos ajoittaa oikein. 
• On niin kuin vasta näkemässäni mainoksessa, että tuokaa lisää perunoita, koska haluan kuunnella tämän podcastin loppuun.

Päivä 3 jatkuu seuraavassa postauksessa. Kiitos kun luit.

Mary,s Mini dieetti

• Dieettipäiväkirja 2. Perunapeltiohje
• Dieettipäiväkirja 3.
• Dieettipäiväkirja 4.
• Päivä 10. Viimeinen dieettipäivä