WFPB - Kurpitsakakku

 

On paistettuna iso kurpitsa ja ruokaa on, mutta ei mitään kivaa kahvin kanssa. 

Siinä on jo tilanne, milloin pikainen kurpitsakakun teko voisi olla paikallaan.

Erikoisuutena tässä on että laitoin paljon rusinoita sekaan, ettei käy liian tylsäksi. Tähän sopisi älyttömän hyvin jokin kuorrute, joten sellaisen jos pystyy säveltämään on kakusta enemmän iloa. Itse kokeilin soijajogurtista ja agar-agarista tehdä, siitä ei tullut mitään mutta kertoi jo sen, että kuorrute sopisi.

Mausteeksi laitoin ns. kurpitsamausteita jotka osoittautuivat vähän sellaisiksi, että muistuttivat piparkakun makua.

Ainekset: 

yht, n. 250 g banaania ja kurpitsaa. 

25-50 g taatelia

n. 1 tl vaniljasokeria, makeutusta maun mukaan

n. 30-40 g rusinoita

2-3 dl kaurahiutaleita

1 dl täysjyvävehnäjauho

1-2 tl leivinjauhetta

1 rkl pellavarouhetta "kananmunaksi"

1-2 dl kauramaitoa tai vettä, tai jogurttia, jotain nestettä tarpeen mukaan.

Rusinatkin voi turvottaa, mutta ei samassa nesteessä kuin taatelit. Koska rusinoita ei hienonneta.

1 rkl voi laittaa omenasiideriviinietikkaa, tai vaikka puristaa 1 tl sitruunanmehua.

Mausteet:
Ripaus kanelia, esim alle 1/4 tl

Ihan pikkuripaus neilikkaa tai maustepippuria

alle 1/4 teelusikkaa jauhettua inkivääriä

1. Uuni päälle 200 C.

2. Uunivuokan päälle leivinpaperi.

3. Muusaa kurpitsa, banaani ja taateli.

4. Sekoita kuivat aineet + kurpitsaseos yhteen.

5. Kaada leivinpaperoituun vuokaan ja paista. Valmis.

Jauhoja mittasin ensin 1 dl kaurahiutaleita, 1 dl jauhoja, 1 rkl pellavarouhetta. Niiden sekaan 1-2 tl leivinjauhetta. Lisäsin kaurahiutaleita tarpeen mukaan. Kun ei mittaile banaanien ja kurpitsan määrää tarkasti, ei voi tietää etukäteen paljonko menee jauhoja.

Liotin taatelia n. 1 dl kuumaa kauramaitoa, ja kaadoin sitten kurpitsan ja banaanin sekaan.

Heitin tuon banaanin sekaan, kuorittuna, koska se oli menossa mustaksi. 
Voi käyttää pelkkää kurpitsaakin. Banaani on rasvan ja kananmunan korvike, mutta niin on tavallaan pellavarouhekin. Ja itse kurpitsa. 

Muusiksi keinolla millä hyvänsä, käytin ensin perunasurvinta.

Kaadoin taateli+kauramaitoseoksen, ja sitten sekoitin ja muusasin sauvasekoittimella. Nestettä voi olla pakko lisätä, jos kurpitsa on niin kuivaa ettei muutu velliksi sauvasekoittimella.

Sitten jauhomaiset ainekset sekaan, kunnes on sopiva taikina. Ei liian tiukka, muttei myöskään liian nestemäinen.

Paistoin 200 C n. 20-30 minuuttia, on tarkkailtava milloin näyttää valmiilta.

Tässä kakku juuri uunista tulleena, kaadoin naamalleen sen lautaselle. 

Erittäin hyvin irtosi paperista, eli voitelua ei tarvittu.

Tähän voisi piristysruiskeeksi harkita kuorrutteita, pähkinöitä, vaikka kuivattuja karpaloita. Joko taikinaan, tai sitten tehdä esim. pähkinöistä tahnan kuorrutteeksi.

Ihan hyvää oli, tein vain itse sen virheen että laitoin taatelin lisäksi liikaa sokeria, ensin 1 -2 tl tavallista sokeria ja vielä 1 tl vaniljasokeria, ja nyt siitä tuli niin makeaa että yksi haukku riittää ja sitten loput syö haukku.

Ihan kivan oranssi sävy tuli kurpitsasta, eli sopii syksyn henkeen loistavasti.

Ensimmäinen kokeilu oli hyvä, mutta rakenne vähän outo. Koska unohdin laittaa uunin päälle, ja taikina joutui odottamaan. Näille leivinjauhe-kaurahiutalekakuille tuntuu sopivan se, että taikina sekoitetaan ja laitetaan heti uuniin, eikä se joudu seisomaan yhtään pöydällä. 

Tässä kuorrutekokeilu soijajogurtilla ja agar-agarilla. Ei ollut mistään kotoisin, mutta kertoi sen että kuorrute tekisi tähän kyllä hyvää.

Toinen tilanne missä tätä kakkua käytin, oli kun pitää olla jotain omaa kakkua mukana, ettei tule kaupungilla lähdettyä paistopisteille. Voi vaikka kirjastossakin ottaa automaatista kahvin, ja syödä kakunkin sen kanssa vaikka pihalla katoksen alla. Ettei murustele kirjoja. Moni kakku joka on kotona ihan hädin tuskin syötävissä, on maailman paras kakku kun on nälissään jossain, eikä muuta ole. 

Yllättävää että nuo piparimausteen kaltaiset mausteet alkavat joskus kyllästyttää, mutta porkkanakakussa toimi sama mausteyhdistelmä. Kanelin ja varsinkin neilikan kanssa pitää olla varovainen, niitä on helppo laittaa liikaa ja kakku on pelkkää piparia sen jälkeen. Tässäkin kuvassa varmasti molempia puolet liikaa.

Makeutusta menee joskus vahingossa liikaa sen takia, että joskus käy niin että makeuttaa liian vähän. Ja sitten se ns. kakku onkin puoliksi leipä, eikä edes mikään hyvä leipä. Siitä seuraavalla kerralla makeuden haluaa tuplavarmistaa, ja voi mennäkin vaihteeksi liikaa. 

Ihan kiva olla kurpitsakakkua laukussa tai taskussa mukana. Tai repussa. Ensi kerralla laitan vähemmän sokeria.

Hyvä että tuli tehtyä, nyt on käyttösuunnitelma jospa vaikka kurpitsa olisi joskus edullista euron kilo, tietää että siitä on joka lähtöön.

Kurpitsan paistaminen