Sitruunamuffinssit, jotka voi makeuttaa kokonaan tai osittain taatelilla.
Samalla idealla kuin keitetystä omenasta kauramuffinit joihin tuli marjoja, mutta tällä kertaa laitoin sitruunaa mausteeksi, ja käytin valmista omenasosetta nesteenä.
Sitruunamuffinssit
- Omenasosetta 2-3 dl (TAI muusattua banaania, käy yhtä hyvin)
- 1-1,5 dl taatelia liotettuna
- 1 dl taatelille liotusvettä, kiehuvaa
- puolikas sitruuna, tai raastettua kuorta ja mehu TAI puolikkaasta neljäsosalohko voi riittää
- 1,5 tl leivinjauhetta, kaurahiutaleisiin sekoitettuna
- Kaurahiutaleita kunnes taikina sopiva
- maun mukaan sokeria, esim 1 tl vaniljasokeria
Liota taateli tilkkaan kuumaa vettä, n. 1 dl. soseuta sitruuna ja taateli minipilkkojassa.
Sekoita taateli-vesi-sitruunaliuos kaurahiutaleisiin ja leivinjauheisiin, maista onko sokeria tarpeeksi.
Jos taikina ei maistu makealle, voit lisätä joko taatelia tai tavallista sokeria. Hyvin vähäinen määrä voi jo riittää, jos taatelia kuitenkin on se 1 tai 1,5 dl.
Sekoita taateli-vesi-sitruunaliuos kaurahiutaleisiin ja leivinjauheisiin, maista onko sokeria tarpeeksi.
Jos taikina ei maistu makealle, voit lisätä joko taatelia tai tavallista sokeria. Hyvin vähäinen määrä voi jo riittää, jos taatelia kuitenkin on se 1 tai 1,5 dl.
Paisto uunissa 180 C n. 25 min.
Vinkki: Omenasoseen tilalla voi käyttää muusattuja banaaneita. Muokkasin vähän sitruunan määrää vähemmäksi, eli joku siivu tai lohko riittää. Koska minulle sanottiin että olin laittanut liikaa sitruunaa.
Tekovaiheita:
1. taateli ja sitruuna, sekoitus minipilkkojalla 2. aineksien sekoitus yhteen kulhossa
3. vuokasyvennyksiin asettelu
4. paistaminen
Voit myös liottaa ja repiä taatelin ilman koneellista apua, puristaa sitruunan mehun käsin ja käyttää raastinta sitruunan kuoren lisäämiseen.
Heitin sitruunat kuorineen päivineen minipilkkojaan, koska raastintani ei ollutkaan enää olemassa.
Tässä n. 1 dl keitettyä kuumaa vettä jossa taateli on hetken lionnut. Sinne myös sitruunat.
Terät tekivät selvää jälkeä.
Laitoin kaurahiutaleisiin sekaisin 1, 5 tl leivinjauhetta.
Sekoitin kaurahiutaleita ja omenasosetta, ja tämän taateliseoksen niin, että taikinan koostumus oli sopiva.
Reseptihän sai alkunsa tästä isosta yli 700 gramman omenasosepurkista jota en millään saanut kulumaan loppuun, ja joka avattuna voi äkkiä pilaantuakin. Tämä kävisi puuronkastikkeeksikin, mutten ikinä muistanut laittaa.
Tätä oli siis jotain puolet jäljellä. Lisäksi voisi keittää omenoita ja soseuttaa, tai jatkaa banaanilla jos loppuu kesken.
Kaurahiutaleita laitoin vain sen verran, että tuli sopiva taikina. Kaikki muffinssilokerot eivät tulleet täyteen. Omenasosetta oli sen verran kuin oli.
Papereita ei kannata laittaa, kuin korkeintaan valmiisiin muffinsseihin koristeeksi. Paisto uunissa 180 C n. 20-25 minuuttia.
Vinkki: Jos ei ole muffinssipeltiä, kokeile jos onnistuu tekemällä vaan keksin mallisia kakkusia leivinpaperoidulle uunipellille.
Huomasin myös, ettei kannattanut taputella taikinakekoja tasaiseksi. Jos niitä siloittelee liikaa, niin taikina painuu eikä muffinsseista tule ilmavia. Ilman taputtelua on yleensä tullut tosi kuohkeitakin näillä, tai samanlaisilla aineksilla.
Tämän verran takertuivat kiinni, kun jäähtymisen jälkeen kokeilin irroittelua.
Tämä huuhtoutui tosi helposti puhtaaksi kun hetken liotti, eli nuo tahrat eivät olleet mitenkään jämähtäneet lopullisesti. Tiskikoneessa pesin loppuun 60 C ohjelmalla, vaikken tiedä saako vuokaa siellä pestä.
Joskus ehtivät reunasta kuivua kun unohdin ottaa ajoissa uunista pois. Mutta huomattavasti helpompi irroittaa silikonilastalla tästä pellistä, kuin nyppiä niitä papereita jos jäävät kiinni.
Toivottavasti onnistuvat, jos kokeilet!
Käytin luomusitruunaa, niin ei tarvinnut kovin huolissaan olla torjunta-aineista.
Jos sitruunan haluaa oikein puhtaaksi, niin harjaisin vaikkapa etikalla. Tai liottaisin suolavedessä.
Varmahan ei voi koskaan olla puhtaudesta, mutta varsinkin jos on luomusitruunasta kyse, niin tekee mieli käyttää kuoretkin.
Jos sitruunan haluaa oikein puhtaaksi, niin harjaisin vaikkapa etikalla. Tai liottaisin suolavedessä.
Varmahan ei voi koskaan olla puhtaudesta, mutta varsinkin jos on luomusitruunasta kyse, niin tekee mieli käyttää kuoretkin.
Tuntui ensin että sitruunaa on liikaakin, aromia oli kuin jossain Fairyn tiskiaineessa, mutta kun alkushokin yli pääsin ja vielä näitä kehuttiinkin, olen kohtuullisen varma että puolikas sitruuna tähän ei ollut liikaa. Neljäsosakin voi riittää. Sitruunaa ei kannata siis heittää pois, vaikka sitä olisi vähän.
Muita sitruunaisia:
Muffinssin päälle voisi kehittää kuorrutteenkin: ehkäpä sitruunalla maustettua sokerikuorrutetta. Vadelmamarmeladi sopi sitruunateeleipään. Toisaalta tarpeeksi makeita kun tekee, niin ei kuorrutetta kaipaa. Kosteitakin olivat, eli suussa sulavia.
Toivottavasti maittaa, jos kokeilet. Nähdään pian!
Kommentit
Lähetä kommentti