Siirry pääsisältöön

WFPB - Sitruunakakku - Täysjyväkakku - Vegaaninen, rasvaton ja vähäsokerinen

Tässä tulee nyt sitruunakakku. Ensin alkuperäinen ohje aukikirjoitettuna, sitten kunnolla suomeksi.

Kun tein tämän kakun tuossa ennen joulua, se ei mielestäni onnistunut. Nyt kun söin uudelleen pakkasesta, se olikin ihan hyvää!  

Dr. Esselstynin kirjassa tätä kehuttiin maasta taivaaseen. 

Uskottava se siis on, että reseptin kuitenkin pitäisi olla toimiva sinänsä.


Jouluna pääsin käsiksi maapähkinävoihin, mansikkahillolla koristeltuihin porkkanalettuihin ja kauravuokaleivonnaiseen, tummaan suklaaseen ja muihin makeisiin herkkuihin. 

Olisiko se syynä, ettei kakku maistunut silloin heti kun oli tottunut makeampaan. Tähän ei tullut kuin alle 1 dl sokeriakaan.

Sitruunan kyllä muistan tästä aina. Tähän tulee niin reilusti sitruunaa ja sitruunan kuorta että se piristää kakun, jos ei mikään muu.


Täysin en saanut kakkua nousemaan kuohkeaksi. Yleensä johtuu, kun en sekoita kunnolla aineksia, ja leivinjauhetta saa laittaa vähintään ohjeen mukainen määrä. 

Alkuperäiset mitat ensin:

  • 2 tablespoon pellavarouhetta + 6 tablespoon vettä
  • 1 cup ruskeaa sokeria
  • 2 tablespoons sitruunamehua
  • 1 sitruunan kuori 
  • 3/4 cup kasvimaitoa
  • 1/2 cup omenasosetta
  • 2 teaspoons vanilja-aromia
  • 1 ja 1/2 cup kokojyväjauhoja
  • 1 teaspoon ruokasooda, eli baking soda

Tässä suomeksi nuo mitat, ja siis mitä laitoin:

Kuivat aineet:

  • 2,5-3 dl grahamjauhoja
  • 0,5-1 dl sokeria
  • 1 tl ruokasoodaa
  • 1 tl vaniljasokeria

Nestemäiset aineet:

  • 2 rkl pellavarouhetta + 6 rkl vettä, seos
  • 2 rkl sitruunanmehua
  • sitruunan kuori raastettuna
  • 1,5 dl omenasosetta, vähän alle
  • 1-1,5 dl kasvimaitoa


Sekoitin kuivat nestemäisiin. Ohjeessa oli tämä järjestys. Sillä voi olla merkitystä.

Muistin lisätä kasvimaidonkin.

Hyvä varmaan lisätäkin se vasta lopuksi, koska omenasosetta tai muuta on voinut lorahtaa liikaa. Jospa sitä ei tarvitakaan koko määrää. Nyt se meni kyllä.



En voidellut vuokaa.

Taikina oli löysähköä, ja lötkähteli kaatamalla vuokaan. Lastalla avittaen, ja lopuksi kaapien.

Lastalla levittely. Ei ollut nyt niin löysää, että leviäisi täysin itsekseen.

Noin 20-25 minuuttia n. 175-180 C uunissa.




Otin kakun uunista 20-25 minuutin kuluttua. Kokeilin ensin hammastikulla, ettei siihen jää taikinaa.

Laitoin alassuin lautaselle jäähtymään. Jospa kakku lähtisi helposti irti lastalla. 



Jotenkin päältä heti näin, ettei tämä ihan täysin onnistunut. Mutta tulipahan valmiiksi. Sekoitin varmaan jauhot huonosti, siitä yleensä tulee epätasainen ja kumimainen.




Tämän enempää ei tarttunut astiaan, kun irrottelin sen lastalla. 

Kakku ei paljoa hajoillut, enemmänkin sen pystyi kuorimaan kuin kumisen liukuesteen kengästä, tai silikonivalun.


Jonkinlaisen kuorrutteen tämä voisi tarvita. Kirjassa olisikin ollut tofukuorrute seuraavana.

Tein kastikkeen sitruunasta. Säälitti, kun se oli luomusitruuna kuitenkin. 

Kakkuun meni kuoret ja puristin mehu, loppukappaleet olisivat menneet biojätteeseen.



Tein Lidlin minisurauttimessa silppua sitruunanlopuista.


Tämä oli ihan hyvä makeuttaa hyvin sokerilla. Jos hienon ja raikkaan luomusitruunan saa käytettyä loppuun, se voi olla ihan hyvä syy ripotella, jos ei muuten. 

Keitin hetken ja suurustin perunajauhoilla kiisseliksi. Tähän voisi puristaa lisää sitruunanmehua jäähdyttyään, ja saada hyvät C-vitamiinit. 




Päärynä sopi sitruunakakun kanssa aivan loistavasti. Ihan ok, mutta tämä sitruunakastike ei kuitenkaan ihan jatkuvaan käyttöön päätynyt.
Kastike sopisi smoothien joukossa tai soijajogurtin kanssa.



Pölysokeria ja suklaaraastetta koristeeksi.




Jos makeus ei ole riittävä,  niin voi ehkä laittaa sokeria enemmän, tai kuorruttaa. 


Tänä aamuna otin ihan aamupalaksi siivun, että voin varmistua laadusta. Kyllä tämä hyvää oli!

Ehkä parempikin etten nyt laittanut mitään kastiketta, pölysokeria tai hedelmää viereen. Niitä kun laittaa, en helposti enää totu syömään ilman. Aina pitää olla jotain extraa sitten.

Tähän voi myös suhtautua makeana leipänä. Kuten leivissäkin on banaanileipä, nyt on myös sitruunaleipä. 

Googletin, että onko joku muukin tehnyt samaa kakkua, ja englanniksi löytyi ainakin tuolta.

Nanette Blanchard oli tehnyt erilaisiin jauhoihin tuolla. 

Nam. Sitruuna on tämän kakun paras makuanti.

Kiitos kun luit. Toivottavasti onnistuu, jos kokeilet reseptiä. 


Kommentit