Tämä on ravintopäivitys. Mistä saa kalsiumia?
Usein suositellaan kasvijuomia, joihin on lisätty kalsiumia.
Lehtivihreätkin mainitaan, mutta konkreettisia kuvia ja esimerkkejä harvoin näkee missään.
Tässä postauksessa on aiheena eniten, millainen lehtikaali on kalsiumin kannalta.
Laitoin linkkejä sekä suomen- että englanninkielisiin tietolähdevideoihin, joita olen katsonut ja ovat tähän aiheeseen. Lisäksi diaesitykseen linkki.
Testailen Finelin ruokapäiväkirjassa kalsiumin saantiarvoja. Käyn läpi myös kauppareissuvinkit lehtikaalin osalta, ja käyttövinkkiä.
Lehtikaali ja muut, kalsium:
Lehtikaalissahan on paljon kalsiumia.
Testasin Finelin ruokapäiväkirjan avulla äkkiä onko kalsiumia nyt perus perunassa, porkkanassa, ja nauriissa.
Täytyy huomauttaa ensin, että tämä todellakin on pintaraapaisu, ja kalsiumia saa monesta lähteestä.
Täysi ruokailupäivä tämä ei yritäkään olla. Testailua vain.
Testiruuat ilman lehtikaalta:
- 2kg perunaa,
- 1 kg porkkanaa,
- 200 g naurista.
Jokainen kalori tulee ravintoaineet mukanaan elimistöön kokokasvisruoasta.
Näin paljon tuli kalsiumia:
450 mg kalsiumia perunasta, porkkanasta ja nauriista.
Ollaan näin pitkällä kalsiumissa jo nyt.
Yllä vielä loput vitamiinit peruna-porkkana-naurisyhdistelmässä.
Samat ruuat lehtikaalin kanssa:
Lisäsin 150 g lehtikaalta.
Näin tehokkaasti nousi kalsium, kun lisäsi lehtikaalta 150 g.
Nyt on 800 mg jopa täynnä.
Luulisin, että enemmän kuin tarpeeksi jos ottaa huomioon muutkin kasvit, joita päivän aikana tulee, perunoiden ja näiden muidenkin lisäksi.
Hurja määrä A-vitamiini RAE:akin.
E-vitamiini on jo 159 % Finelin mukaisesta suosituksesta.
Miksi lehtikaali ?
Valitsin lehtikaalin siksi, että olen ennenkin vertaillut näitä, ja todennut lehtikaalin tehokkaaksi ja varmaksi siihen, miten lähtee monikin arvo ylöspäin.
Ei se ihme ole, että näitä lehtivihreitä vihanneksia suositellaan terveelliseen ruokavalioon.
Kaikista ei saa kaikkia aineita, mutta siksi niitä onkin varmaan hyvä yhdistellä ja vaihdella.
Näitä ravintomietteitä on iskostunut vuosien varrella päähän, joten täysin ei voi välttää näitä miettimästä aika ajoin.
Totta kai välillä on hyvä tarkistaa, että millä tiellä ollaan.
Useimmiten mietin saako tarpeeksi energiaa jaksamiseen.
Tässä esimerkiksi oli kalorien puolesta melko hämäävä ruoka. Paljon syömistä, mutta eipä aikaakaan kun oli jo uusi nälkä.
Tällaiseen keittoon ei ole silti kova homma lisätä lehtikaalta. Se ei makua hirveästi muuta, ja ainakin on varmasti sitten saanut lehtivihreitä ja kalsiumia mukana. Kaloreita vielä lisää jostain, esimerkiksi leipää, papuja.
Lehtikaalta kaupasta, tuoretta vai pakastettua ?
Prisman pakastealtaasta ainakin löytyi lehtikaalta pakastettuna.
Kilohinta oli noin 6 euroa, ja 500 g pussi maksoi kolmisen euroa.
Halpaa verrattuna useimmiten tuoreeseen, joka voi maksaa kympistä kahteenkin kymppiin kilolta.
Tuoreessa on se hyvä puoli kuitenkin, että sitä voi pureskella raakana.
Siitähän oli hyötyä elimistön oman nitron tuotannossa. Kannattaa katsoa LL Soili Kasasen luento, jossa se oli aiheena.
Tein nyt itselleni ansan.
Lähinnä omasta tavoitebudjetista piittaamatta kävin hakemassa neljä pussia kerralla näitä pakkaseen. = n.12 €
Nyt sitäkin on ostettu, ja tulee varmasti syötyä.
Jos tarve on vaikkapa 100-200 grammaa päivässä, niin tässähän on pitkä pätkä lehtikaalta.
Tuoreen lehtikaalin hankinta käy joskus työstä.
Lähikauppaan kun menee, voi joutua vetämään vesiperän.
Riippuu varmana lähikaupasta, mutta omalle kohdalle osuneissa siitä on selkeästi pulaa.
En ihmettele, koska se kellastuu varmaan melko äkkiä. Jos ei sitä osteta heti hyllyä tyhjäksi, niin turhapa niitä kait on ottaa myyntiin, laitettavaksi suoraan roskikseen.
Tämä siis omaa arvailuani.
Kotiin kun tuo lehtikaalipussin, niin se on hyvä tarkistaa heti.
Sitä ei välttämättä tiukan paketin läpi näe, että onko osa lehdistä jo menossa keltaiseksi.
Mikäli on, niin onneksi ne voi sitten heti höyryttää:
Höyrytettynä ne eivät enää ainakaan kellastu enempää. Jos höyryttää kokonaisena, kovin lehtiruoti tietenkin pois, ne ehtii myöhemminkin pilkkoa.
Laitan vähään veteen, kannen päälle ja kiehumisesta aloitan ajastuksen 6 ja puoli minuuttia.
Pääasia, että saa käytettyä tavalla tai toisella. Säästöbudjetin kannalta: voi 200g pussi maksaa pari euroa.
Joskus sadan gramman pussikin maksaa vähintään sen.
Hyvä puoli, että minusta näissä on kuitenkin aina paljon syömistä. Ja jos miettii, miten paljon saa sitä ravintoainepuolta.
Lehdet ovat tuuheita, maistuvat hyvältä ja sopivat salaatteihin.
Dr. Esselstynin saapumisen kohdalta.
Alustakin asti siitä hyvä, että laitetaan lehtivihreistä vihanneksista ruokaa, selitetään ja näytetään ne monelta kantilta.
Pakastamalla pääsee myös pinteestä, ja voi murentaa jäisenä ruokiin.
Kalsiumit voi kerätä syömällä monipuolisesti, ja sitä löytyy siis monessakin kasvissa.
Lehtikaali on vain toistaiseksi mielestäni oikein kunnollinen ja selkeä, ja helppo soluttaa päivään.
Näitä pakastelehtikaalipalasia voisi ihan punnita vaa-allakin, että tietää paljonko saa syötyä. 200 grammaa jossain keitossa voi olla melko paljon.
Muut kalsiumia sisältävät kasvit tietysti tukena. Esimerkiksi appelsiini on hyvä.
Kannattaa katsoa vaikka tuolta, LL Soili Kasasen PDF-ssä. (Linkki päivitetty 10.4.2026)
Kalsiumin lähteitä oli kuvattuna esityksen viimeisessä diassa. Esimerkkejä, miten saa kalsiumia kerättyä.
Kiitos kun luit! Ehkä lehtikaali on jo tuttu läpikotaisin, tai sait tästä jotain uutta ideaa kalsiumin hankintaan.
Lehtikaalista ja muista kasveista kannattaa ottaa selville, liittyyhän näihin niin monia muitakin asioita.
Esimerkiksi Omega3 - rasvahapot. Kuulin myös, että joidenkin lääkitysten kanssa näitä pitää huomioida. Itse en niistä tiedä, joten disclaimer: katson aina melko lailla yhden ravintoaineen kannalta.
Kokonaisuus on aina kokonaisuus.
A-vitamiini:
.jpg)
Kommentit
Lähetä kommentti