- Peruna 0,8 €/kg x 4kg = 3,18 €
- Omenasose 0,99 €
- Leivinjauhe 2 x 0,56 € = 1,12
- Kuivahiiva6x7g x 2 0,79 € = 1,58 €
- Kurkku 0,732 kg x 0,89 € = 0,65 €
- Puolukka 0,79 €/ 200g, 3,95 €/kg
= 2,3 €
- Kesäporkkana 0,99 €/kg
- Kurkku 1,79 €/kg x 0,261 kg = 0,52 €
- Hävikkibanaani 1 €/kg x 0,750 kg = 0,79 €
= 5 €
- Kesäkurpitsa 0,99 €/kg x 2,182 kg = 2,16 €
- Tuorekurkku = 1,11 €/kg x 0,300 kg = 0,33 €
- Kukkakaali 1,49 €/kg x 0,618 kg = 0,92 €
- Peruna 0,8 €/kg x 2kg = 1,59 €
Alkoi jo heinäkuun vika viikolla olla edullista, kun vitosella sai 5,1 kiloa vihanneksia ja perunaa.
Vaniljasokeri Lidlistä, 2,49 €
1,49 €, puolitoista kiloa euron kilo banaaneita. Kuva arkistokuva.
Näihin kotiruokiin meni siis se 20 euroa. Lisäksi 10-15 €:
Ruokakuluihin voisi kuulua lisäksi noin 10-15 euron edessä ulkona nautittuja herkkuja. Näin kuukauden ruokakulut ovat siis yhteensä 108 €. Ilman ulkona syömisiä olisi alle 100 €. Kuittia ei säästynyt ja päätin ettei näiden hintoja nyt mietitä sentilleen. Ei vain jotenkin hennoisi sanoa ruokakuluiksi näitä. Enemmän hupia?
Kävin syömässä Picnicissä seitanpatongin.
Kävin syömässä Picnicissä seitanpatongin.
Yleensä kun olen käynyt ulkona syömässä, olen lähinnä katunut sitä ja ajatellut, että kotona on parempaa ruokaa, ja yhdellä ulkonasyönnillä saa melkein viikon ruuat. Ravintolassa tullut joskus syötyä ruuan mukana öljyä ja muuta ilman, että ruoka edes oli hyvää.
Mutta tämä seitansämpylä on jotain, minkä takia meinaa lentää koko säntillinen KoKaRu ikkunasta ulos. Olin saanut syötyä tämän ja seuraava repliikkini oli, että pitäisikö ottaa toiset?
Siitä moni yllättyy, jopa jotka minut tuntevat. Heille voi tulla ensin käsitys, että olen niin terveellinen ettei minun kanssa voi edes syödä mitään. Olen itse kuitenkin yleensä se, joka on ensimmäisenä lähdössä paheen tielle ruuan suhteen. (muok. en muuten edes tiedä, onko tämä sämpylä terveellinen vai ei, koska en ole nähnyt valmistusaineluetteloa. Ties vaikka olisi ihan jees.)
Koitan keksiä mitä asiaa minulla olisi sille puolen kaupunkia, missä nämä seitanpatongit majailevat.
Koitan keksiä mitä asiaa minulla olisi sille puolen kaupunkia, missä nämä seitanpatongit majailevat.
Kokokasvisruokavaliohan ei perustu onneksi kieltämisiin ja itsekuriin, vaan alkusysäyksen jälkeen tapahtuvaan jatkuvaan mielikuvaan saatavuudesta ja elinympäristön hallintaan. Siihen että nämä sämpylät jäävät sinne ravintolaan ja kotona on sitten muuta, ja se muu on melkein kaikki tosi hyvää. Säästöbudjetin noudattaminenkin auttaa, kun ulkona syömisten hinnalla saa melkein viikon ruoat kaupasta. Säästäminen ei liity ruokavalioon itsessään, se vain sivutuotteena tuntuu onnistuvan samalla.
Kolme päivää keskimäärin menee aina herkun jälkeen, kun sitä miettii. Voi kehittää jotain tilalle. Jos ei altistu kokoajan kuville ja muistoille siitä ruuasta, se menee ohi. Jos niitä on kotona, se ei mene koskaan ohi. Jos kaapissa on suklaalevy, en unohda sitä kovin helposti. Kaloritihein asia mikä kaapista löytyy, käväisee mielessä usein. Sen laittaa merkille, koska ihminen on evoluutiossa kehittynyt etsiytymään kaloritiheimmän ruuan pariin eli sen, jolla selviää yli kylmän talven parhaiten. Tämän käsityksen olen saanut mm. seuraamalla Youtubesta Dr. Doug Lislen luentoja, jotka käsittelevät evoluutiopsykologiaa.
Jäätelö on pääasiassa ilmaa ja nestettä, sokeria ja ikävä kyllä paljon rasvaa. Ei siis rahan arvoista, mitä ravintoon tulee. Hupina kyllä menee.
Tässä WFPB-n eli KoKaRu-n noudattamisessa on se huono puoli, että joutuu välttämään ulkona syöntiä ja valmisruokia tavallaan turhaan.
Monet ruuat mitä ulkona voisi syödä, olisi varmastikin mahdollista tehdä terveellisemmin eli ilman lisättyä rasvaa, ilman glukoosisiirappia, sokeria valtavasti tai valkoisia vehnäjauhoja. En usko että huomaisin, vaikka tuo keksi jäätelössä olisi tehty täysjyväjauhoista. Enkä itseasiassa tiedä, vaikka se olisikin tehty. Seitansämpylänkään maku ei minusta perustunut rasvaan, vaan jokin mauste oli niin kiva. Ja suola. Eläinproteiinia ja -rasvaa on jo onneksi helppo välttää siirtymällä vegaanisiin tuotteisiin.
Monet ruuat mitä ulkona voisi syödä, olisi varmastikin mahdollista tehdä terveellisemmin eli ilman lisättyä rasvaa, ilman glukoosisiirappia, sokeria valtavasti tai valkoisia vehnäjauhoja. En usko että huomaisin, vaikka tuo keksi jäätelössä olisi tehty täysjyväjauhoista. Enkä itseasiassa tiedä, vaikka se olisikin tehty. Seitansämpylänkään maku ei minusta perustunut rasvaan, vaan jokin mauste oli niin kiva. Ja suola. Eläinproteiinia ja -rasvaa on jo onneksi helppo välttää siirtymällä vegaanisiin tuotteisiin.
Se että pitää olla se pieni öljymajoneesi tai muu aina välissä, jossa on päivän rasvat tai parinkin päivän, viikon, ja vieläpä prosessoidussa kuiduttomassa maailman energiatiheimmässä muodossa, uhkaa estää kokonaan kaikki huvittelut, ainakin usein tapahtuvat. Ei se tippa öljyä pysäytä maailman pyörimistä heti siihen lautasen ääreen, mutta miksi kun se on niin turhaa? Ravintolassa on mahdollista varmaan tilata pelkät perunat, tillinlehti ja höyrytetty lanttu, joita saa kotonakin.
Huomattavaa kyllä, on olemassa jo kokokasvisravintoloitakin Suomessa. Kuten Cafe Terra Sipoossa, joka on nykyään KASVILA. Facebook-sivut. Kokokasvisruokaravintola. Instagramissa tuli vastaan. Se on itselleni liian kaukana. Kylläpä silti ilahduin, että sellainenkin on perustettu. Yritän muistaa edes tykätä jokaisesta instagram-päivityksestä, vaikka en siellä pääsekään nyt käymään.
Tässä on se jäätelön hyvä korvike taas, mitä kotona voi laittaa hävikkibanaaneista. Hävikkibanaanit nimenomaan ovat siksi hyviä, että ylikypsät ovat makeampia kuin raaemmat banaanit. Ks. Jäiset jälkiruoat. Tähän ei tarvitse välttämättä mitään kasvimaitoa tai jogurttia.
Muutama mustikka värjää jo näin siniseksi, joten niitäkään ei tarvita kuin pohjalle vähän. Suklaaversion saa kaakaojauheella, mustikoiden sijaan.
Huomaa taas tuosta kuvasta miten nopeaa se sulaa, eli ehtii lähinnä napata kuvan juuri ja juuri.
Siksi tämä ei ole mikään mukaan otettava kätevä jäätelö, joita saa kaupasta.
Siksi tämä ei ole mikään mukaan otettava kätevä jäätelö, joita saa kaupasta.
Muita viikon ruokia oli peruna-porkkana-linssikeitto, jonka maustoin kuten lihakeiton. Mauste-musta ja valkopippuria, tai sitten jauhelihamaustesekoitusta.
Porkkanaraaste salaattina, ja peltileipä.
Maailman mukavinta tässä kokokasvisruokavaliossa toisaalta on se, että oppii tekemään niin helppoja ruokia, jotka eivät sotke lähes yhtään. Tulin kotiin vesiremonttievakosta, eikä jääkaapissa ollut kuin puolityhjä porkkanapussi ja muutama peruna. Kaapissa pari desiä kuivattuja linssejä, ja mausteet. Näin hyvä keitto silti tuli.
Ennen vanhaan kaikki reissaaminen ja remontit olisivat aiheuttaneet valtavan einesten syöntiajanjakson, pitsan tilauksia ja joka päivä 30 euron muovikassi lähikaupasta kaikkea sekavaa, kun ei tiedä mihin menisi yöksi ja mitä kestää alkaa sotkemaan. Nyt sitä ei pidä mahdollisena, vaikka se oikeissa oloissa varmaan vieläkin luonnistuisi. Nyt tekee mieli alkaa kehittää vähistäkin aineksista jotakin. Mitäpä sitä ei olisi valmis tekemään, ettei tarvitsisi kauppaankaan lähteä.
Vahva suositus myös riisinkeittimelle, aina jos on keittiössä ongelmana vaikkapa ahtaus, tai se ettei jouda vahtimaan levyjä. Kokokasvisruokalautanen on valmis, kun siinä on jotain tärkkelyspitoista, jotain kypsää ja jotain raakaa kasvista. Yksi päivä tai ruokailu menee myös pelkillä perunoillakin, ei ongelmaa. Kunnolliseen kalorinkaipuuseen auttaa aina se peltileipä, johon voi laittaa vaikka hiivaleipäjauhoja tai olla laittamatta.
Riisinkeittimessä toistaiseksi taas tein vain valkoisista riiseistä, koska niiden keittoaika ja määrät ovat nyt selkärangassa. Vielä jokin päivä otan sen täysjyväriisin paremmin haltuun. Olen käsittänyt että valkoinen riisi ei olisi ihan yhtä paha, kuin mitä olisi valkoinen vehnäjauho. Ja valkoinen vihannes, kuten kukkakaali on huipputerveellinen. Eli on valkoista ja valkoista, eikä se väri aina kerro kaikkea. Valkoista riisiä ei silti suositella, se mainittakoon taas. Mutta on se minusta parempi kuin jokin muu vaihtoehto sitten taas edelleen.
Nyt kuitenkin ensin riisit keittimeen, kesäkurpitsaa, ja mustapapuja tölkki.
Mausteita, yllättäen taas rosmariinia laitoin. Ja jotain tulista, kuten cayennepippuri. Kurkuma siksi, että tulee nätin ja kirkkaan väristä.
Purkki paseerattua tomaattia, tai tomaattimurskaa. Se lopuksi, että ei tomaatti pala pohjaan.
Keittiöapulaiset 15 v ja 5 kk. Koskaan ei ole hyvä hetki millekään remontille, mutta ei varsinkaan jos on koirillakin kesä. Ei ole elämää rempan keskellä olla, mutta onneksi olen saanut järjestettyä asiat parhain päin.
Molemmat ovat siinä iässä, jolloin jokainen hetki olisi tärkeä. Kuten aina muutenkin, mutta nyt varsinkin.
Kiva kun luit, katsotaan seuraavaksi joko resepti, tai sitten laitan elokuun ruokaostokset heti perään.
Kun kävin kaupassa eilen, alkoi jo olla euron heviä riittämiin. Sadon korjuu on alkanut. Se mitä sanotaan monesti euron heviksi, oli taas toki suurimmaksi osaksi yli viisi euroa kilo. Aidot euron hevit olivat silti myös hyvin edustettuina.
Kun kävin kaupassa eilen, alkoi jo olla euron heviä riittämiin. Sadon korjuu on alkanut. Se mitä sanotaan monesti euron heviksi, oli taas toki suurimmaksi osaksi yli viisi euroa kilo. Aidot euron hevit olivat silti myös hyvin edustettuina.
Edelliset ruokaostokset:
Heinäkuu 4, 20 + 15 €
Itse ajattelen riisistä niin, ettei voi olla kovin epäterveellistä, jos lähes puolet maapallon väestöstä syö sitä joka päivä. Esim. Japanissa on jopa yksi pisimmistä elinajanodotteista. Toki valkosessa riisissä ei kuitua ole, mutta se tuskin on ongelmana kokokasvisruokavaliossa. Ainakin riisi on paljon vatsaystävällisempää kuin vehnä.
VastaaPoistaHyvä pointti, puoli maapalloa ei ole hakoteillä tässä. Päivittäinen kuitumääräkin kokokasvisruokavaliolla tosiaan ylittää useimmiten suositellut määrät heittämällä.
Poista