Pullat ilman rasvaa, vegaanisesti ja vaivaamatta. Resepti, ohjeet ja kuvia tekovaiheista. Postauksen lopussa vinkit laskiaispullien tekoon ja terveellisempään kermavaahtovaihtoehtoon.
Nämä tehdään siis ilman vaivaamista ja pyörittelemistä. Pullataikinapalanen työstetään piilottamalla taikinaa pullan alle taittelemalla ilmassa, käsissä. Ei siis pöytää vasten pyörittämällä, kuten usein olen nähnyt työstettävän.
Pullat onnistuivat täydellisesti. Kunniaa en nyt ota. Koska tämän reseptin kehittely ylitti tämän hetkiset leipomistaitoni, joiden suhteen ollaan muutenkin menty pitkälti äärirajoilla, pyysin avuksi blogiin vierailijan: Äiti tuli leipomaan nämä pullat. Kiitos tuhannesti.
Olisimmekin muuten saaneet odottaa seuraavaan alkupamaukseen asti pullareseptiä. Varsinkin reseptiä jolla saa kuohkeat, pehmeät, oikeat pullat.
Tästä tuli 11 kpl pientä pullaa. Voit myös tehdä isompia pullia muutaman.
Ruokavalion kannalta: Pulliin laitettiin nyt hiivaleipävehnäjauhoja, vaikka tavallinen vehnäjauhopussikin oli varalta nostettuna esille. Hiivaleipäjauhon kuitupitoisuus vaihtelee, mutta yleensä se on ollut 4-7 %. Se ei ole kuitenkaan ihan kokojyvää.
Makeutuksena on taloussokeria 1/2 dl, ja suolaa alle 1/2 tl.
Ainakin tämä käy tilanteissa, joissa ei voi neuvotella siitä onko vehnästä pöydässä vai ei, mutta voi vaikuttaa siihen millaista se vehnänen on. Ennen kaikkea mitä se ei sisällä kuten eläinproteiinit, lisätty rasva ja ehkä joukko muitakin ylimääräisiä lisäaineita.
Vegaaniset, rasvattomat pullat:
- 2,5 dl nestettä. Voit käyttää kauramaitoa tai vettä.
- 0,5 dl sokeria
- 1/2 tl suolaa
- 1 rkl kuivahiivaa
- 1 rkl kardemummaa, rouhittua
- 3-4 dl hiivaleipävehnäjauhoja
n. 45 min. kohotus kelmun alla. Jauhota pöytä, muotoile taikina pitkoksi. Katko taikinapitko sopiviksi paloiksi. Pullaksi taittelu, ja uusi kohotus uunin kuumenemisen ajan odotellessa pellillä.
200 C uunissa paistaminen, n. 10-15 minuuttia, kunnes valmiita.
Kuvia työvaiheista:
Hiivaa ei kannata unohtaa. Sekin mitattiin tablespoon- mitalla, eli ruokalusikka.
Ruokalusikallinen kardemummaa. Yllätyin, että ihan koko ruokalusikallinen. Pullat onnistuivat mainiosti, joten oikea ratkaisu se mielestäni oli. Makuasioita toki.
Tämä oli Xtra-kardemummaa, joka oli aika karkearakeistakin.
Jauhoja lisäillään, ja sekoitetaan ensin vispilällä.
Kun taikina paksuuntuu, kannattaa vaihtaa puukauhaan. Ennen, kuin taikina alkaa tarttua vispilään kiinni.
Tässä täytyy olla vahva sekoitusväline, joten puukauha on suositeltavin. Taikina on vaikeasti sekoitettavaa jo. Muovikauha saattaisi napsahtaa poikki, tai taipua liikaa.
Kuvassa taikina alkaa olla jo valmista. Se pitää vielä kaapia kauhasta irti, ja reunoilta kasata yhteen.
Nyt tasoitellaan se kulhon pohjalle, ja jauhotetaan päältä.
Taikina peitetään tiiviisti nousemisen ajaksi kelmulla.
Liinakin vielä päälle.
N. 45 minuutin odottelun jälkeen se oli noussut.
Tehdään siitä pitko.
Pitko pätkiksi.
Vasemmalla on kuva päältä, ja oikealla miltä pullataikinan palasen pohja näyttää.
Pullaa ei siis paineta tai vaivata pöytää vasten. Jauhotetuilla käsillä tehdään ilmassa pulla.
Pullat voidellaan vedellä, tai kahvilla. Pinnalle sokeria.
Viimeinen pulla voideltiin vedellä testin vuoksi.
Tässä valmiit pullat, uunissa 200 C -asteella noin 10-15 minuuttia, kunnes valmiita.
En huomaa mitään värieroa kahvilla ja vedellä voideltujen pullien välillä. Makuasia kait, millä nesteellä ne valelee.
Ruskettuvat kauniisti.
Pohjasta juuri sopivia. Ei liian kovia tai palaneita, mutta kivan ruskeita.
Rakenne näkyy halkaistussa pullassa. Hetken aikaa jäähdyttyään.
Valmista. Aivan mahtavia pullia.
Tuskinpa kukaan huomaisi ihmetellä, onko rasvaa vai ei. Tai muutenkaan, mitä näissä nyt on ja ei ole. Salaisuus lienee siinä, ettei näitä vaivata tai kohoteta kivikoviksi, jolloin alkaisi kenties tarvita kaikenlaista pehmennintä sekaan. Taikina on löysää.
Näin onnistuivat. Maku oli myös mieletön, varsinkin kardemumman ansiosta. Ripaus suolaa tuskin teki sekään pahaa, ja sokeri.
Aamukahvilla otin yhden pullan ilman kermoja, ja kardemumman maku oli alkuun tosi voimakas. Mutta viimeistään heti jos lataan pullaan täytteitä, kardemumma tuntuu oikeuttavan runsaan määränsä kunnolla.
Taikina muuten sama, mutta laitettu jauhotetulla juomalasin pohjalla keskelle painauma, ja täytetty se mustikalla. Sokeria mustikan seassa, ettei ole liian hapanta.
Tykkään laittaa ketsuppiakin tähän herkkuun.
Peltipiirakan reunapalan voi yrittää leipoa ohueksi. Jos siitä tulee paksu, voi leikata pois ennen tarjoilua.
Vaniljakastikkeet ja kerma makeaan pullaan:
Tämä sopi mustikkapullien kanssa. Alpro vanilla custard.
Ks. myös kerään näitä eri postaukseen, kaupan kermat ja itse tehdyt kermareseptit ,
Laskiaispullat
Valmiskermoissa yleensä on öljyä tai kovia rasvoja, joten olisi parempi tehdä itse kerma. Nyt viimeksi kokeilin tosin Alpron vaniljakastiketta, joka sisälsi rasvaa alle 2 %. Se ei ihan laskiaispulliin sovi, mutta muuten. Muunneltu tärkkelys taisi olla yksi lisäaineista, joku voi haluta välttää mutta vähissä määrin meni. Laskiaispullan väliin nyt mansikkahilloa, (vegaanista) marsipaania ja Oatlyn vispautuvaa vaniljaa.
Terveellisempi kasvikermaresepti löytyykin lääkäri Soili Kasasen tekemästä KoKaRu- reseptipankista, osastolla makeannälkään, leivontavinkkejä. Siellä on myös pehmeä carobvaahto. Pullareseptikin.
Tahnaohje on, voi käyttää marsipaanin tilalla.
Sokerinkin voi korvata: erytritoli.
Prosessoimatonta ruokaa - blogista löytyy mielenkiintoisia ohjeita:
Cashewpähkinäratkaisu voisi pysyä paremmin pullan välissä.
Kahvilasta ostettu kirsikka-mantelimassa toisen puolikkaan päällä.
En kiistä etteikö olisi teollisen kermankin kanssa ollut hyvää, vaikka se cashew-kermavaahto jäikin nyt tekemättä. Olin malttamaton saamaan pullareseptin ilmoille. En ehkä ole edes ainoa, joka sitä odotti.
Toivottavasti kokeilet ja onnistut. Kiitos kun tulit lukemaan, ja nähdään taas!
Kommentit
Lähetä kommentti