Ostin ilta-aleista joulun jälkeen porkkanasoseita ja lanttusoseita. Tein mielestäni hyvät kaupat. Kilo porkkanaa valmiiksi kuorittuna ja soseutettuna maksoi alle 1,5 euroa -50% tarralla.
Toisaalta tein sikäli samalla myös huonot kaupat, koska nämä piti tietysti pakastaa. Pakastimessa ne ovat nyt sitten kolhoina kalikkoina ja tukkivat tilan.
Soseita on hyvä alkaa myös käyttämään pois, kun kerran tuli ostettua. Vaikka porkkanalaatikkoa ei mieli tekisikään.
Ohrapuuro on myös ruoka jota minulla ei tee mieli yhtään, joten yhdistin kätevästi ne yhteen.
Porkkanalaatikkoni ei ulkonäöltään muistuttanut mainoskuvien perinteisiä joululaatikoita.
Teinkin ensimmäisen kokeiluerän käyttämällä riisihiutaleita. Riisipuuro ohjeen mukaan kattilassa, laitoin porkkanasoseen sekaan ja uuniin.
Se oli ihan ok. Halusin silti terveellistää tätä lisää. Ohrahan on riisille tunnetusti hyvä kotimainen, kuitupitoisempi korvike.
Laitoin vain 1,5 dl ohrasuurimoita nyt.
porkkanasoseet (1kg),
ohrasuurimot 1-1,5 dl,
ja vettä niin, että tuli 2l merkkiin asti.
Keittelin miedolla lämmöllä. Ohraa voi keittää hetken ennen porkkanan lisäämistä, niin näkee että se varmasti alkaa valmistua. Siirsin keitoksen uunivuokaan.
Kokeilin tehdä tätä ilman kantta ja kansi päällä, ja molemmilla tavoilla tuli ihan hyvä.
Kannenhan voi ottaa pois, mikäli alkaa liikaa sihinää kuulumaan uunista, ja vesi tulemaan yli.
Tällainen siitä sitten tuli.
Kun en laittanut korppujauhoja ja nestekin oli puurolle mitoitettu, niin tästähän tuli tavallaan ohra-porkkanapuuro sitten.
Makuelämyksenä ei ollut ollenkaan paha. Sekä ohran, että maustamattoman porkkanasoseen mahdolliset huonot puolet tuntuivat kumoavan toisensa.
Tästä tuli nyt myös vähän tällainen jokapaikan kastike, joka ei oikeastaan erityisesti kuulu mihinkään, mutta toisaalta ei mitään haittaakaan.
Keittelin miedolla lämmöllä. Ohraa voi keittää hetken ennen porkkanan lisäämistä, niin näkee että se varmasti alkaa valmistua. Siirsin keitoksen uunivuokaan.
Uuni kuumui sillä välin 200 asteelle.
Uunivuoka tuli melkoisen täyteen, mutta ei se mitään. Korppujauhoja olisi voinut laittaa, että neste imeytyy, mutta ei ollut, eikä mahtunut.
Kokeilin tehdä tätä ilman kantta ja kansi päällä, ja molemmilla tavoilla tuli ihan hyvä.
Kannenhan voi ottaa pois, mikäli alkaa liikaa sihinää kuulumaan uunista, ja vesi tulemaan yli.
Ei ollut mielestäni silti mitenkään herkkä kuohumaan.
Laitoin ensin 200-asteiseen uuniin, mutta laskin samalla lämmöt 180 asteeseen, ja annoin olla siellä puolitoista tuntia. (Voi olla yliammuttu uunissaoloaika jos haluaa vain tavallisen ruuan nopeasti, jos huomioi että orhasuurimoiden kypsymisaika on jotain 20 minuuttia. .)
Sammutin uunin ja jätin sinne jälkilämmöille pikkuhiljaa jäähtymään. Varmaan kypsyi siinäkin hieman lisää.
Tällainen siitä sitten tuli.
Kun en laittanut korppujauhoja ja nestekin oli puurolle mitoitettu, niin tästähän tuli tavallaan ohra-porkkanapuuro sitten.
Sekoittamisen jälkeen se näytti tältä.
Porkkana ei maistunut liian makealle, ja ohran voimakas maku katosi porkkanan sekaan.
Rakenne oli ehkä tässä ohraversiossa parempi, kuin riisihiutaleversiossa. Makuasioita toki.
Porkkanalaatikko on hyvä lisä koirien kuppiinkin. Siihen olin ensin tämän ajatellut, mikäli ei onnistuisi kovin hyvin. Kuitenkin tämä oli ihan hyvää.
Helppo tapa saada porkkanaakin syötyä, jos ei muuten saa sitä mahtumaan luontevasti päivään, ja haluaisi sitä silti lisätä. Terveellisyys on ainakin taattu, kun yhdstää ohran ja porkkanan.
Arkisen harmaatkin kotiruuat saavat tästä iloisen värin vierelleen.
Mausteiksi voisi laittaa valkopippuria, muskottipähkinää ja siirappia. Suolaakin, jos tykkää käyttää.
Varmasti nesteenä voisi käyttää osittain tai kokonaan kauramaitoa. Kanamunan, joka porkkanalaatikkoresepteissä usein esiintyy, voisi korvata lusikallisella omenasosetta.
Määrällisesti tätä ohraporkkanapuuroa tuli yhdelle syöjälle ainakin tosi paljon. On vaarana joutua pakastamaan valmistakin puuroa.
Jos haluaa terveellistä ja ilman pilkkomista valmistuvaa ruokaa, niin kyllä nämä porkkanasosepaketit siihen ovat ratkaisu. Ruuaksi valmistaminen on periaatteessa yhtä helppoa, kuin kaataa mitkä tahansa paseeratut tomaatit tai puurohiutaleet kattilaan.
Sosekeitto olisi myös järkevä ruoka näistä.
Monet soseet olen jättänyt vuosien varrella ostamatta vaikka olisivat olleet kuinka halpoja, käteviä tai terveellisiä.
Joululaatikot olen yleensä jättänyt tekemättä siinä pelossa, että mahdollinen pitkä uunissakypsennys ja uunivuokien täytteleminen eivät sovellukaan arkeeni käytännössä.
Ehkä seuraava porkkanalaatikkoni tulee muistuttamaan jo perinteistä laatikkoa ulkonäöltään, mutta nyt päästiin mahdollisimman vähällä eteenpäin.
Kiitos kun luit, ja ehkä sait ideaa porkkanasoseiden käyttöön.
Kommentit
Lähetä kommentti