Hyvää juhannusta! Joka juhannus olen perinteisesti laittanut nyt muutamana vuotena postauksen, eikä tämäkään vuosi ole poikkeus. (oho, viime vuonna en laittanutkaan, mutta sitä ennen...)Aatoksi vain ei ehtinyt.
Aloitetaan siis ruokaostoksilla, ja siirrytään sen jälkeen kirjasuositukseen, sekä muihin kuulumisiin ja kuviin. Erityisesti ruokavalion sujuvuudesta tällä kertaa, osana juhannusmietteitä.
= 5,60 €
- Pirkka perunat 1,39€/kg x 2 = 2,79 €
- Kurkku 2,79 €/kg x 0,358 kg x 2,79 €/kg = 1,00 €
- Persilja 1,49 €
- Banaani n. 0,30 €
Perunat ja kurkku K-Marketista, Persilja Salesta. Kipaisin viime lauantaina lähikaupat ja hain aamiaistarvikkeet. Näistä aamiaisidea blogipostauksena myöhemmin.
Erään toisen päivän aamiaistarvikkeet Lidlistä. Vilkaisin Finelistä että olisiko tässä jo koko päivän ruuat peräti, ja kyllähän näin oli.
Makumieltymysten mukaan tarvitsee kaikkea lisää, mitä nyt puuroon ja perunoihin sitten laittaakin.
Makumieltymysten mukaan tarvitsee kaikkea lisää, mitä nyt puuroon ja perunoihin sitten laittaakin.
Tässä on silti jo hengissä selviämisen elementit, eli pääasiallinen kalorinlähde joka on tärkkelyspitoset kasvikset, kuten viljat ja peruna.
Vitamiinit ovat myös tärkeitä tuoreista kasviksista, ja vihanneksia edustaakin tässä tuorekurkku.
Melkein kolme ja puolituhatta kilokaloria näistä jo tulee, eli yli päiväksi pitäisi riittää energiaa jos kuluttaa sen 2000 kcal. Jos menee enemmän tai vähemmän, niin sitten menee.
Nyt siis pystyy saamaan päivän ruuat alle kolmella eurolla, ainakin jos nämä samat ruuat sattuvat omalle ruokavaliolle sopimaan.
= 1,62 €
- Ruustinnan salaatti 0,99 €
- Kurkku 0,274 kg x 2,29 €
= 5,50 €
- Ruustinnan salaatti 0,99 €
- Banaanit 0,99 €/kg
- Appelsiinit 0,99 €/kg
- Omenat
- Kurkku
Näistäpä on kuitti hukassa. Muistan silti hyvin kun kävin Lidlissä ja mietin oikein keppikirjaimilla pääni sisällä, että täytyy laittaa blogiin että Lidlistä sai tällaisen kattauksen terveellistä ruokaa vitosella.
Piti myös muistaa sanoa, että jos nämä olisi hakenut lähikaupasta isommilla kilohinnoilla, ja ostanut vaikka edes puolet tästä määrästä, olisi voinut jo riittää viikoksi yhden hengen talouteen. Niin että edes yksi vitamiinipommi päivässä.
Pitääpä kokeilla joku päivä mitä lähikaupasta saisi noin vitosella.
Pitääpä kokeilla joku päivä mitä lähikaupasta saisi noin vitosella.
= 3,89 €
- Banaanit 0,805 € x 1,49 €/kg = 1, 99 € prismasta
- Omena Jonagold 0,858 € x 2,19 € = 1,88 € minimanista
- Appelsiinit 0,681 kg x 1,19 €/kg = 0,81 € Prismasta
Hävikkibanaaneja noin euron pussi K-Marketista. Näitä menee joka päivä johonkin, ja pitää jo käydä ostamassa lisää heti kun kauppa aukeaa.
= 2,98 €
Kauramaidot 1,49 €/l x 2
= 0,59 €
Ostin tämän muka siksi, että teen jaffakeksejä, ovathan ne samalla ruokaa koska niissä on papuja.
Olen silti vain mussuttanut levyn, ja pitää hakea uusi.
Olen silti vain mussuttanut levyn, ja pitää hakea uusi.
Juhannus ja WFPBD:
Miten kokokasvisruokailu toteutuu sosiaalisissa tilanteissa? Ei se aina toteudukaan. Kävin eilen aattona juhannuksen grillijuhlissa ja söin siellä mitä sattuu. Kaikki oli niin tosi hyvää! Vegaanista oli hyvin tarjolla, mutta en kysellyt missä on öljyä tai suolaa, tai mikä on prosessoitua.
Otin doggybagin sieltä matkaan. Vegaaninen makkara.
Johan tässä monta juhannusta on mennyt melko tiukalla ruokavaliolla, jos tätä nyt tiukaksikaan voi vieläkään sanoa. Vieläkin tiukemmin voisin arjessa välttää sokeria ja suolaa, kuten ketsuppia mitä tuuttaan varmaan melkein litran ? kuukaudessa. Hui! En ole onneksi kovin tarkkaan seurannut.
Ja ehkä varsinaisia lehtivihreitä vihanneksia voisin lisätä. Se salaatin puputtaminen aina kuitenkin tulee tiensä päähän.
Ruokavalion alussa oli sellainen villitys jonka olin saanut youtubea katselemalla, että tehdäänpä Iso Salaatti, eli Big Sallad.
Tämä ei ole se big sallad, vaan monipuolinen ja ravitseva kurkku-kaali-omenasalaatti, jossa on soijajogurttia, sinappia ja etikkaa "majoneesina" |
Big sallad tarkoittaa sitä, että se oma salaattimalja on saman kokoinen, kuin se mitä normaalisti juhlissa on tarjolla isolle porukalle. Ja siis yhdelle hengelle vasta. Sen seassa voi olla myös ruoka-ruokaa, kuten kuskusia tai riisiä, tai papuja ja kuivattuja hedelmiä, siemeniä.
Se antoi tosiaan alussa ajankulua, ja varmasti vaikutti positiivisesti monella tavalla.
Mutta painotukseni pikkuhiljaa kääntyi ruokavaliossa tärkkelyspitoisiin. Salaatti on tärkeä, mutta sen loputtoman puputtamisen koen ajan hukkana, elleivät terveyshyödytkään lisäänny tietyn kriittisen massan jälkeen.
Eli jos keho poistaa ylimääräiset asiat mitä se ei tarvitse, niin syömällä vaikkapa monta kiloa appelsiineja kerralla, ei saa yhtään sen enempää C-vitamiinia vaan kroppa poistaa ylimäärän. Siksi ei hyödytä ajatella, että enemmän on aina poikkeuksetta parempi. Ainakaan kaikessa ravintoon liittyvässä. Tyypillisesti en siis jauha isoja viherpirtelöitä saadakseni mahdollisimman paljon ravinteita tukittua samaan juomalasiin. En tiedä pitäisikö?
Eli jos keho poistaa ylimääräiset asiat mitä se ei tarvitse, niin syömällä vaikkapa monta kiloa appelsiineja kerralla, ei saa yhtään sen enempää C-vitamiinia vaan kroppa poistaa ylimäärän. Siksi ei hyödytä ajatella, että enemmän on aina poikkeuksetta parempi. Ainakaan kaikessa ravintoon liittyvässä. Tyypillisesti en siis jauha isoja viherpirtelöitä saadakseni mahdollisimman paljon ravinteita tukittua samaan juomalasiin. En tiedä pitäisikö?
Toisaalta tulee hyvä mieli, kun blenderissä tekee jätskin jäisistä mustikoista ja banaaneista, ja miettii mitenkähän paljon antioksidantteja tämäkin sisältää. Varmasti solutasolla käy hirveä kuhina, ja vitamiinit törmäilevät toisiinsa verenkierrossa, raviten vastustuskykyä joka odottaa aina nälkäisenä lisää taisteluvarustusta, jo muutaman tunnin kuluessa edellisestä vitamiinipirskauksesta.
Käytännössä salaatti on pikku juttu, menee siinä sivussa. Salaatinpuputtaminen ei ole se kuormittavin osa ruokavaliota. Sosiaalisissa tilanteissakin vegaanisuutta hyväksytään jo paljon. (piti tulla tarkentamaan että WFPB-ei toki ole sama vieläkään kuin vegaanisuus, vaihtelee henkilötasolla) Siitä esimerkkinä eiliset grillibileet, joissa minulla ei ollut vaikea olla.
Tämän WFPB-ruokavalion ehkä radikaalein asia nykypäivän ruokakulttuuriin suhteuttaen, mistä pitäisi siis luopua tai minimoida käyttö, on öljy. Muutenhan tässä ei olisi mitään ongelmaa tai ylimääräistä mietittävää, eikä tarvitsisi edes mainita olevansa koko ruokavaliolla, ellei sitten prosessoimattomuus joskus tule kyseeseen, eli kun ei halua vaikkapa valkoisia jauhoja. Toisaalta rasvattomuus helpottaa keittiössä niin paljon, ettei mitään rajaa. Sama puolen litran tiskiainepullokin riittää varmaan vuoden, liesituuletin ei kerää rasvaa, putket eivät kerää rasvaa. Rasvapalot eivät ole vaarana keittiössä, ja säästyy rahaakin sen öljypullon verran aina muuhun käyttöön. (Ketsuppiin? ) Hyötyjä on siis sen vaikeuden määrän edestä, riippuen miten katselee. Näkyy siinäkin, miten paljon tai vähän kokkaaminen kuormittaa.
Ruokavaliota aloittaessa pelotti se, että joutuu itse tekemään suurimman osan ruuista, tai jopa kaikki ruuat tästä lähtien.
Se pelko jonkin verran lievittyi, kun huomasi että sotkutkin on nyt puolet helpompi toisaalta siivota. Työläyttä lisäsi alussa rutiinin puute, eli kun ei ollut tottunut. Siitä se lähti helpottumaan ajan myötä. Mutta osa siitä jatkuu edelleen, ja niinhän se on toisaalta aina. Viikon menyta miettiessä aina unohtaa 5 reseptiä sitä mukaa, kun tulee jokin uusi idea. Taas aloitetaan alusta.
Asiasta kukkaruukkuun:
Kirpparilta löytyi mahtava kirja, Veijo Vanamon ja Jaakko Kolmosen Maukasta kasviksista. 1975 esipuheen vuosiluku.
Ostin huvikseni kun euron vain maksoi. On kiinnostavaa nähdä mitä vihannesruokia 70-luvulla on ruokapöydässä korostettu, ja millaisia reseptejä tämä sisältää.
Ensi vilaisulta resepteissä oli toki rasvaa, suolaa ja mitä vain, joten saa nähdä jaksanko kokeilla yhtäkään.
Mutta ei vielä pidä menettää toivoa, kirja on vielä lukematta kokonaan.
Erittäin lupaavia säilytysohjeita, ja miten mikäkin vihannes pitäisi kypsentää. Uskon ettei se tieto ole vanhentunut minnekään. Voisin kerätä tuolta pointteja ja etsiä, löytyykö niitä tietoja mistään netistä, ja laittaa vähän blogiin ylös jos jotain kivaa löytyy.
Tarttui myös sellainen juttu, että tavallaan tämä vaikuttaisi olevan hieman sukua kirjana tälle, millaisena tämän bloginkin tavoittelen olevan tai haluaisin nähdä blogina. Heti huomasin kuinka kirjassakin nauris (ja lanttukin) on kehuttu ja tuli vaikutelma, että hyvinkin tavoittelemisen arvoinen. Se on käsittääkseni Suomen ensimmäisiä viljelykasveja. Tai kuten kirjassa oli että "ilmeisesti".
"Nauris on ilmeisesti suomalaisten ensimmäiseksi viljelemä kasvi. Nykyään sitä käytetään erittäin vähän, ja se on vaikeasti saatavissa." Sivulla 44.
Jos jokin fakta on vähän kiikun kaakun, siihen auttaa ehdottomasti jokin lieventävä sana. Asia sinänsä on kuitenkin tärkein, joka on että ollaan nauriiden syömisen puolella voimakkaasti.
Kirjassa kerrottiin naurishaudikkaasta muinaissuomalaisena ruokalajina, ja eritoten mainittiin juhannus. Koska juhannuksena voi olla kokko, ja sen alle voi laittaa nauriita hautumaan. "Juhannusaamun aterialla voidaan sitten nauttia lämpimistä ja makeista haudikkaista."
Kuvassa nauriit menossa uuniin. Kirjassa oli enimmäkseen piirroskuvia, tämä nauriskuva on omista arkistoista. |
En voisi enempää olla innoissani kasviskeittokirjasta, koska tästä voi sisällysluettelosta nyt hakea mitkä on näitä kotimaisimpia tai yleisimpiä kasviksiamme olleet 70-luvusta asti. Pitää katsoa joko blogissa on resepti jokaiselle, tai edes suurimmalle osalle. Ja jos ei ole, niin mikäs sitten on seuraava askel?
Koirien juhannus:
Koirat olivat pääosassa koko päivän, mutta eivät olleet grillijuhlissa mukana, ja tuskin olisivat halunneetkaan. Siellä oli kissoja. Päivä oli siinä vaiheessa jo pulkassa, mahatkin täynnä eikä kasvisruoka niin lempparia ehkä olisi ollut. Oli kiva mennä kotiin nukkumaan. Iltalenkki vielä valoisassa yössä, kunhan kotiuduin.
Joskus on tärkeää, että korvat näkyy kokonaan kuvassa, eikä niitä mitenkään rajata tai varsinkaan rajoiteta. Ei vaikka mitä sommitteluohjeita olisi olemassa. Tuo pölkky taustalla näyttää, kuin se olisi tulossa alas, muttei se oikeassa elämässä ollut sieltä tulossa. Mäkäräiset olivat tulossa, mutta vähemmän niitä eilen oli, kuin toissa päivänä.
Kiitos kun luit, tämän juhannusjutun teille tarjosi muulloin peruna- ja kauramoottorilla käyvä otus, joka tällä kertaa söi aamupalaksi vegemakkaraa. Uusi nälkä saman tien, mutta vain koska perunoita oli niin vähän.
Hyvää juhannuksen aikaa ja palaamme pian, aamiaisidean parissa.
Kommentit
Lähetä kommentti