WFPB - Sämpylät - Litteät leivät - Peltileipäresepti

Helpot sämpylät ilman vaivaamista ja pyörittelyä.

Nämä onnistuvat joka kerta jollakin tavalla. 

Sama resepti, kuin peltileivässä, mutta aloinkin kerran tekemään taikinasta litteitä leipiä. 

Kaksi versiota, 1. ja 2, iso ja pieni taikina.

Isosta, sämpylätaikina 1, tulee koko pellillinen ja sämpylät voivat kasvaa toisiinsa kiinnikin tilanpuutteessa, tavallisella uunipellillä. Ne voi sitten erotella toisistaan, tai tehdä kaksi eri pellillistä.

Sämpylätaikina 1

• 1,5 rkl kuivahiivaa
• 500 ml vettä
• 1-2 dl kaurahiutaleita
• jauhoja kunnes taikina on sopivaa. 
• ripaukset suolaa ja sokeria, maun mukaan

TAI

Sämpylätaikina 2, pienempi versio

• 2 tl kuivahiivaa
• 300 ml vettä
• 1-2 dl kaurahiutaleita
• loput jauhoja
• ripaukset suolaa ja sokeria, maun mukaan

Sekoitetaan ensin hiiva lämpöiseen 42 C veteen, kuivahiivan ohjeen mukaan, ja sinne sokerit ja suolat mitä käyttää. Sitten kaurahiutaleet, ja aletaan jauhoja lisäämään. 

Jauhoja lisätään pikku hiljaa, kunnes taikina pysyy lusikassa hetken, muttei ole liian tönkkiä.

Jauhot voivat olla grahamjauhoja, hiivaleipäjauhoja, ruisjauhoja, vaikkapa kaikkia sekaisin, että saa monipuolisuutta.

Kaurahiutaleiksi käy tavalliset ja pikahiutaleet.

Laitetaan mieleiseksi keoiksi pellille, annetaan kohota n. 15- 20 minuuttia. 

Paistetaan 200 C uunissa noin vartti.

Käännetään heti lastalla kun uunista tulevat, etteivät menetä pohjan rakennetta maatessaan leivinpaperia vasten.

Tässä kuvassa näkyy, miten taikina pysyy lusikassa. Hetken verran, ja sitten alkaa lötkähtää jos ei laita pellille.

Tässä 300 ml vettä sisältävästä taikinasta. Tulee muutama mukava leipä.

Tässä, kun tein isomman taikinan 500 ml vettä, eivätkä meinanneet mahtua.

Mutta muotohan ei vaikuta makuun. Kivoja, kun kasvavat toisiinsa kiinni. Jos haluaa halkaista, on avoin sivu valmiina.

Leivän vieressä naurista ja tomaattia. Tomaatti on varsinkin mehukas leivänpäällinen.

Vaaleita leipiä, koska käytin hiivaleipävehnäjauhoja. Siinä on vähemmän kuitua, joten suosin grahamia useimmiten.

Vaaleisiin käytän vain 1 dl kaurahiutaleita. Ovat muutenkin aika pehmeitä.

Ruisjauhoja ja ohrajauhoja käyttäessä laitan yleensä 2 dl kaurahiutaleita. 

Tässä enemmän pieleen mennyt versio. 

Lätkin taikinakeot liian lähekkäin, ja muistaakseni täräytin vahingossa kunnolla sen pellin uuniluukkuun, kun laitoin paistumaan. Lässähtivät, maku oli silti hyvä.

Joskus ne unohtuvat paistumaan, ja tulee liian kuivia.

Kun laittaa vihannesta väliin, ei muodollakaan ole väliä.

Paistovaiheessahan voi miettiä miten paljon vaivaa haluaa nähdä.

Pidän siitä ettei leipää tarvitse halkaista, 

Tuoreena eivät tarvitse paljoa päällisiäkään. Tuorekurkkua tai salaattia. 

Hieman vanhentuneeseen muutama sekunti mikroaaltouunissa, tippa ketsuppia tai ohut siivu maustekurkkua, loput vihannesta. 

Kun on lähdössä reissuun, voi laittaa tipat ketsuppia tai sinappia jos tykkää.

Siihen päälle kurkkua ja maustekurkkua.

Elmukelmussa mehustuvat, kylmälaukussa pysyvät. Ei tarvitse huoltoaseman leipiä kadehtia, ja yrittää etsiä vegaanisia vaihtoehtoja. Voi ostaa pelkän kahvin.

Vaikka nämä ovatkin joskus varsinkin kuvissa hieman kivisen värisiä mielestäni,

niin kaurahiutale taikinassa pehmentää.

Todella kosteita, suussa sulavia ja hyviä. Mitä enemmän laittaa graham- ja ruisjauhoja, sitä karumman näköisiä. Mutta se ei vaikuta makuun.

Ihmettelen usein itsekin, että miten nämä voivat olla näin hyviä?

Melkeinpä sama mitä jauhoja ja kaurahiutaleita käyttää, mutta nämä Myllärin jauhot ovat olleet nyt tosi onnistuneita.

Aina leivistä tulee hieman erilaisia, kun vaihtelee jauhoja. Käytän välillä pikahiutaleita, välillä tavallisia.

Sämpyläni menevät mielestäni nopeaa pöydällä pilalle. Ja myös jääkaapissa. Tai ei oikeasti pilalle, mutta se maku ja kiinnostus leipään lopahtaa, ellei saa tuoretta.

Suosin pakastamista, tai teen tosiaan pienemmän määrän ellei se ole mahdollista. 

Kiinankaali on hyvä vaihtoehto salaatille leivän päällisenä.

Kasvisleivänpäällisiä en säästele, ellen sitten vanhasta tottumuksesta. Katsoin, että halvinkin lihaleikkele maksaa yli 3 €/kg kaupassa, ja siitä lähdetään kiipeämään kohti kymppiä jos ei halua Xtraa ostaa kokoajan.

Siksipä lähes mikä tahansa vihannes on tosi edullista, varsinkin alle 2 €/kilo maksavat. Salaatteja ja ruukkuyrttejä en tiedä, kannattaako aina kilohinnalla mitata liian tarkasti. Mutta leivän päälle voi laittaa paljonkin kasvistavaraa, eikä lompakko ole välttämättä millänsäkään.

Litteiden sämpylöiden kanssa ei tule mielestäni samaa ongelmaa, mitä usein pyöreiden ja paksujen kanssa.

Eli tulee tarve keksiä tuhansia täyte- ja päällisvaihtoehtoja, jotta leivänsyöntielämys täydellistyisi.

Kun leipä on tarpeeksi hyvä valmiiksi, ei tarvitse kuluttaa energiaa paputahnojen ja avokadomössöjen säveltämiseen. Niitäkin silti voi tehdä, koska ei niistä haittaakaan ole. Todellakaan!

Myöskään suolaa ei tarvita paljoa, tai ainakin sen määrää pystyy kontrolloimaan parhaiten tekemällä itse leivän. Uskon että vaikka laitan ehkä 1/4 tl suolaa, se on silti vähemmän kuin kaupan leivissä usein. Tästä ei ole faktatietoa, koska en ole laskenut tai mittonut mitenkään tarkasti.

Tippa ketsuppia muuttaa koko tilanteen, ellei leipä maita. Jos ei pidä ketsupista, yrteillä ja maustekurkulla saa tehostettua leivänsyöntikipinää.

Kuvan leivässä on päällä porkkalaa ja tilliä.

Parastahan olisi tietysti huolella tehty hapanjuurileipä, tai mikä tahansa hyvä leipä. Onhan niitä yönylisämpylöitä, ja vaikka mitä. Tämä on siis vain yksi leipä muiden joukossa. 

Mutta joskus elämä on kiireistä, tai ei oikeasti muuten vain satu olemaan leipuri. Syödä pitää silti.

Nämä leivät ovat pelastaneet minut usein, ja ehkä pelastavat sinutkin, tai jonkun toisenkin.

Kiitos kun luit, ja hyvää perjantaita tämän myötä!